Parvekeremontti on yksi taloyhtiön suurista remonteista. Jotta se onnistuisi mahdollisimman hyvin, on taloyhtiön lähdettävä remontin suhteen ajoissa liikkeelle ja panostettava parvekkeiden kunnon riittävän tarkkaan tutkintaan ja hankesuunnitelman tekemiseen.

Parvekkeet suunnitellaan yleensä 50 vuotta kestäviksi, mutta tekniikan tohtori Arto Köliön mukaan parvekkeiden todellisessa käyttöiässä on hyvin paljon hajontaa.

– Etenkin 60-70 -luvun betonielementtiparvekkeissa jäädään tästä käyttöiästä. Silloin on ollut käytössä rakenteita ja materiaaleja, joiden säilyvyysominaisuudet eivät olleet ihan kunnossa. Tuolloin ei vielä myöskään tiedetty, mitkä asiat vaikuttavat käyttöikään ja ajatusmaailmakin oli siihen aikaan vielä erilainen, säilyvyysominaisuuksia ei osattu vaatiakaan samalla tavalla kuin tänä päivänä.

Nykyään esimerkiksi betoniraudoitteiden korroosiolta osataan Köliön mukaan suojautua paremmin.

– Säilyvyys alkoi parantua pikku hiljaa tietämyksen ja normivaatimusten kautta jo 80-luvulta lähtien ja 90-luvulla lähtien enemmän. Parannuksia on tullut betonin valintaan ja materiaalien valintaan muutenkin sekä detaljien suunnitteluun. Esimerkiksi parvekkeiden vedenpoisto on nykyisin hallitumpaa kuin aiemmin.

Parvekeremontin suunnittelu pitää Köliön mukaan aloittaa huolellisella kuntotutkimuksella. Pelkkä aistinvarainen kuntoarvio ei riitä.

– Parvekkeissa voi olla silmin havaittavia viitteitä vaurioista, mutta vasta kuntotutkimuksella saadaan varmistus todellisesta tilanteesta. Kuntotutkimus on muutenkin oleellinen, koska siinä hankitaan tietoa päätöksenteon pohjaksi: kuinka laajasti parvekkeita pitää remontoida ja kuinka ajankohtainen remontti on.

Kuntotutkimuksessa voi myös ilmetä, että remontoinnin tarvetta alkaa olla, mutta remontti kannattaa tehdä vasta 5-10 vuoden päästä. Tällöin taloyhtiölle jää aikaa ennakoida remonttia taloudellisesti sekä tehdä tarveselvitystä sen suhteen, halutaanko tulevassa parvekeremontissa parantaa myös käyttömukavuuteen liittyviä asioita.

Paljon vaihtoehtoja

Parvekeremonttien kohdalla puhutaan usein kahdenlaisista remonteista, toisaalta säilyttävistä ja toisaalta raskaammista tai järeämmistä remonteista, joissa parvekkeet uusitaan kokonaan. Arto Köliön mukaan vaihtoehtoja on kuitenkin paljonkin eikä kyse ole joko tai -vaihtoehdoista.

– Korjauslaajuus voi vaihdella paljonkin, ja toteutustapoja on monia kevyistä toimista raskaampiin. Kevyimmillään parvekeremontti voi olla huoltomaalaus, mikä on sekin korjaushanke. Sitä vähän rankempi toimenpide on, kun rakenteiden pinnoitteet uusitaan kokonaan enemmän rakennetta suojaaviksi. Ja kun mennään vielä siitä pykälää raskaammaksi, rakennetta ylitasoitetaan ja tehdään samalla paikkauksia.

Köliö kertoo, että paikkausten kohdalla nyrkkisääntö on, että jos korjauslaajuus ylittää 1/3 rakenneosien pinta-alasta, joihin kuuluu osina myös pieli- ja kaiderakenteita, parvekkeen uusiminen alkaa olla taloudellisesti kannattavampaa.

– Uusiminen voi silloin olla edullisempi, koska sen toteutus on yksinkertaisempi kuin runsaasti paikkauksia vaativa korjaaminen, jossa työkustannukset tulevat helposti suuremmiksi.

Parvekeremontissa voidaan myös uusia esimerkiksi vain kaiteet ja korjata paikkaamalla muut osat. Raskaamman korjauksen yhteydessä voidaan toteuttaa myös parvekkeiden leventämisiä, joissa voidaan asentaa uuteen osaan hallittu vedenpoisto ja saadaan samalla 20-30 cm lisää tilaa.

– Laajennustoimenpiteet rinnastuvat laajempiin valukorjauksiin tai uusimiseen. Jos näitä tehdään hankkeessa myös teknisistä syistä, ei kustannusvaikutus ole merkittävä, Köliö toteaa.

Myös käyttömukavuutta?

Lasituksen uusiminen ja muut käyttömukavuutta parantavat toimenpiteet ovat myös nykyään osa parvekeremonttia.

– Lasituksella parvekkeiden käyttöaika vuodessa pitenee niin keväästä kuin syksystäkin. Lasitus auttaa myös pidentämään parvekkeiden käyttöikää suojaamalla parvekkeen sisäpuolisia osia kosteusrasitukselta.

Köliö muistuttaa kuitenkin tässä kohtaa, ettei mikään parveke ole huoltovapaa.

– On tarkistettava, että pinnoitteet ovat kunnossa ja yhtenäisiä ja liitokset toimivia ja että vedenpoisto on hallittua. Lasitusten lisäksi on myös monia muita toimenpiteitä, kuten vedeneristyksien laittaminen, joilla saadaan kosteudesta johtuvaa vaurioitumismekanismia loivennettua ja parvekkeiden ikää pidennettyä.

Parvekkeita uusittaessa on niin ikään vaihtoehtoja, on erilaisia betoniratkaisuja ja ns. kevytparvekkeita. Parvekkeiden kokonaan uusimisesta sanotaan joskus, että se kannattaisi tehdä aina julkisivuremontin yhteydessä. Köliön mukaan tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä.

– Jos parvekkeet ovat rakennusten ulkopuolisia ”parveketorneja”, ne ovat aika itsenäisiäkin osia, joten ne voidaan uusia muutenkin kuin julkisivuremontin yhteydessä. Toki selkeitä hyötyjäkin on, jos parvekkeiden uusiminen voidaan yhdistää julkisivuremonttiin. Yhdistetystä hankkeesta saadaan mittakaavaetua, ja julkisivun ja parvekkeen raja tulee mietittyä silloin ehkä fiksummin kuin muuten.

Kun kuntotutkimuksen tulos on selvillä ja käyttömukavuuteen liittyvät tarpeet on selvitetty taloyhtiössä, voidaan alkaa suunnitella itse hanketta. Hankesuunnitelma voidaan tehdä taloyhtiön omin voimin, jos isännöitsijältä löytyy siihen asiantuntemusta. Hankesuunnitelmasta edetään itse korjausten suunnitteluun ja urakoitsijoiden hankintaan. Jos hankkeeseen on otettu rakennuttajakonsultti mukaan, voi tämä auttaa suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kilpailutuksessa. Täytyy muistaa myös, että parvekeremontit ovat aina myös luvanvaraisia hankkeita, koska niissä kosketaan kantaviin rakenteisiin ja tehdään julkisivua muuttavia töitä.

Talviremontin edut

Hanketta suunnitellessa kannattaa miettiä myös toteutusaikaa. Köliön mukaan tavallisinta on, että parvekeremontit tehdään hyvien säiden aikaan kesällä, mutta nyt korona-aikana, kun taloyhtiöiden päätöksenteko on hidastunut ja vuosikello on heilahtanut muutenkin, voitaisiin Köliön mukaan ottaa hieman aikalisää ja poiketa totutusta aikataulusta.

– Jotta parvekeremontti voitaisiin tehdä ensi kesänä, olisi kuntotutkimus pitänyt olla tehtynä loppukesästä tai alkusyksystä. Jos parvekeremontti päätettäisiinkin tehdä sesongin sijaan loppusyksynä tai ensi talvena tarkoittaisi se sitä, että kuntotutkimus voitaisiin tehdä myöhemminkin ja kilpailutus kesällä.

Talvitoteutuksessa on Köliön mukaan omat hyötynsä. Ensinnäkin rakenne on korjauksen alla juuri silloin, kun sillä on muutenkin vähiten käyttöä. Suojauksista ei ole myöskään pimeänä ja kylmänä vuodenaikana niin suurta haittaa kuin valoisana ja lämpimänä. Ikkunatuuletustakin on vähemmän, joten pölyhaitatkin jäävät pienemmäksi.

Talvitoteutus palvelee myös urakoitsijoita, ja urakoitsijoilta saadut kokemukset ovat olleet Köliön mukaan pääasiassa positiivisia. Koska talvitoteutus ei ole kauhean yleistä, tekijöitäkin on paremmin saatavilla talvikaudella, ja taloyhtiöihin saatetaankin saada talvella juuri parhaat tekijät toteuttamaan korjauksia. Myös olosuhdehallinta on talvitoteutuksen vuoksi jo lähtökohtaisesti suunniteltava ja toteutettava huolellisemmin ja näin olosuhteet voivat olla paremmat kuin kesällä, jolloin lämpötila saattaa lämpimällä säällä suojausten alla nousta hallitsemattomiin lukemiin.

– On kuitenkin huomattava, että talvikorjaus vaatii lämmitystä joten taloyhtiön kannattaa sopia urakoitsijan kanssa siitä, miten lämmityskustannukset jaetaan.

Köliön mukaan on paljon töitä, joihin kylmät olosuhteet eivät vaikuta merkittävästi, kuten purku, ranka-asennukset, eristeasennukset ja levytykset. Talvitoteutukseen löytyy myös korjaustuotteita, jotka sietävät matalampia lämpötiloja.

– Maalaus- ja pinnoitustöitä en kuitenkaan lähtisi ensimmäisenä toteuttamaan talvella.

Yllätykset minimiin

Suurin riski taloyhtiön parvekeremontissa on Köliön mukaan yleensä se, että lähdetään liian kevyillä lähtötiedoilla liikkeelle. Pieni satsaus lisää tutkinta- ja suunnitteluvaiheessa antaa varmuutta ja vähentää yllätysten riskejä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että parvekkeet tutkitaan riittävällä tarkkuudella ja tehdään samalla kustannussuunnitelma ja päätetään, missä menee urakkaraja korjausten suhteen. Tämä auttaa pitämään korjauskustannukset hallinnassa.

– Hankkeen hahmottelussa ja suunnittelussa kiire on huono kaveri. Korjaustyön aikana tulee aina yllätyksiä ja vähintäänkin pieniä muutoksia työn sisältöön. Tällöin välttämättömiä lisätöitä voidaan joutua tekemään, ja yleensä tehdäänkin. Kun lähtötiedot ja lähtökohdat ovat selvillä, vältytään suurelta osalta huonoja yllätyksiä.

Lisää arvoa?

Köliö arvioi, että parvekeremontin kustannusvaikutus on kevyimmillään siinä 50 €/as-m2 ja raskaimpien korjausten 200-250 €/as-m2 luokkaa. Nostaako parvekeremontti sitten asunnon arvoa? Kölio toteaa, että parvekeremontti on yksi taloyhtiön suurista remonteista, ja on jo arvo sinänsä, että se on tehty.

– Parvekeremontti poikkeaa kuitenkin esimerkiksi julkisivuremontista, että siinä tehdään usein myös asumismukavuutta parantavia muutoksia, mikä lisää parvekeremontoidun asunnon houkuttelevuutta markkinoilla.

Arto Köliö on Insinööritoimisto Renovatekin toimitusjohtaja.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik