Ikkunaremontin voi teettää myös talvella ja usein se on myös kannattavaa, koska tekijöitäkin löytyy silloin paremmin. Hyvin suunnitellulla ja ammattitaitoisesti toteutetulla ikkunaremontilla voidaan parantaa niin energiatehokkuutta, sisäilman laatua kuin äänieristystäkin. 

Taloyhtiön ikkunat uusitaan usein julkisivuremontin yhteydessä. Ikkunat voidaan kuitenkin uusia myös erikseen. Taloyhtiössä voidaan päätyä myös ikkunoiden korjaamiseen uudistamisen sijasta. Myös korjauksilla voidaan saada ikkunoiden ominaisuuksia, kuten ulkonäköä ja käytettävyyttä, parannettua, ja ikkunoiden käyttöikää jatkettua. 

Myös ikkunoiden energiatehokkuutta on mahdollistaa parantaa korjatessa esimerkiksi tiivistämisellä. Tiivistäminen vähentää vetoisuutta, ja ikkunan lämmönpitävyys paranee.

Se, kannattaako ikkunat korjata vai uusia kokonaan, riippuu muun muassa siitä, millainen julkisivu rakennuksessa on. Jos julkisivu on puuverhoiltu, siitä on helppo irrottaa pinta- ja peitelistoja. Rapatussa julkisivussa ikkunoiden vaihtaminen saattaa johtaa osittaiseen rappauspinnan uusimiseen ja paikkamaalaukseen.

Ikkunoiden kunto on kuitenkin yleensä ratkaisevin asia sen suhteen, kannattaako ikkunoita ryhtyä korjaamaan. Jos ikkunat ovat kovin huonossa kunnossa, niiden korjaaminen saattaa maksaa enemmän kuin uusiminen. Lisäksi uusien ikkunoiden lämmön- ja ääneneristysominaisuudet ovat yleensä parempia kuin vanhojen ikkunoiden.

Suunnittelija taloyhtiön avuksi

Taloyhtiön ikkunaremonttihankkeissa on suositeltavaa neuvotella rakennusvalvonnan kanssa jo ennakkoon, jotta saadaan selvitettyä esimerkiksi ikkunanvaihdon luvanvaraisuus. Taloyhtiön kannattaa myös käyttää ikkunaremonteissa aina ulkopuolista suunnittelijaa. Suunnittelijalla on tarvittavaa erikoisosaamista niin ikkunavalintaan kuin tarjouspyynnön tekemiseen ja työn valvontaankin. 

Ilmanvaihdon ymmärtäminen on yksi osa ikkunan korjaamisen tai uusimisen suunnittelua. Ikkunoiden vaihdon yhteydessä tulee aina varmistaa ilmanvaihdon toimivuus. Kokonaisuus tuleekin suunnitella toimivan ilmanvaihdon ja riittävän korvausilman ehdoilla.

Ikkunamuutoksilla pystytään parantamaan ilmanvaihtoa, mutta muutoksissa on mahdollista tehdä myös huonoja ratkaisuja. Jos esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa käyttävään rakennukseen tehdään kauttaaltaan tiivis ikkunarakenne, saattaa se tietää ongelmia. Koneellisessa ilmanvaihdossa sisäilma on aina asetettava lievästi alipaineiseksi. Jos alipainetta on kuitenkin liikaa, korvausilma saattaa virrata tiloihin esimerkiksi seinärakenteiden tai viemäreiden läpi, jolloin sisätiloihin voi tulla epäpuhdasta ilmaa.

Erilaisia ratkaisuja ilmanvaihtoon

Oikein suunniteltu ja toteutettu ikkunaremontti parantaa vanhemmankin kiinteistön sisäilmastoa ja energiatehokkuutta. Nykyään saatavilla on ikkunaratkaisuja, joilla esimerkiksi korvausilman saantia sekä lämmön talteenottoa voidaan tehostaa.

Yleisimmin taloyhtiöistä löytyy vähintään koneellinen poistoilmanvaihto. Varsinkin vanhemmissa taloissa tavallista on, ettei koneellisessa poistoilmanvaihdossa ole alun perin lainkaan suunniteltu korvausilman saantia. Jos taloyhtiössä on tällainen ilmanvaihto, eikä rakennukseen ole myöhemmin tarkoitus tehdä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää, uusien tuloilmaikkunoiden asennus voisi olla ratkaisu ilmanvaihdon tehostamiseen.

Uusissa ikkunoissa korvausilmaventtiilit voivat olla valmiina, tai ikkunaan voi liittyä muita ilmanvaihtoratkaisuja. Eräissä malleissa ilmanvaihtolaite on integroitu ikkunan rakenteeseen. Laite pystyy säätämään ilmanvaihdon tarpeenmukaiseksi poistoilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden perusteella.

Energiatehokkuutta ja ylilämpenemisen torjuntaa

Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä on määritelty uusittavien ikkunoiden U-arvo eli lämmönläpäisykerroin, joka kuvaa ikkunoiden lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi lukuarvo on, sitä paremmin ikkuna eristää lämpöä.

U-arvon lisäksi ikkunan energiatehokkuuteen vaikuttaa auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo, joka kertoo puolestaan, kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Mitä suurempi g-arvo on, sitä paremmin ikkuna hyödyntää aurinkoenergiaa. 

Auringonpuoleisilla julkisivuilla tulisi ikkunoiden valinnassa huomioida kuitenkin ylilämpenemisen riski. Tätä voidaan hillitä valitsemalla alhainen g-arvo. Samalla ylilämpenemisestä aiheutuva jäähdytyksen tarve kesäisin pienenee. 

Lasien selektiivipinnoite vähentää ikkunalasien välistä lämpösäteilyä ja parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä. Selektiivipinnoitteen ongelma on kuitenkin siinä, että se saattaa heikentää myös radiosignaalien läpäisyä ja huonontaa esimerkiksi matkapuhelinten toimivuutta rakennuksen sisätiloissa. Markkinoilla on tällä hetkellä ikkunoita, joissa tämäkin ongelma on jo ratkaistu. 

Äänieristys paremmaksi

Uudet ikkunat eristävät ääntä yleensä paremmin kuin vanhat. Mikäli kiinteistö sijaitsee meluisalla alueella esimerkiksi vilkasliikenteisen kadun varrella, kannattaa ikkunoita vaihdettaessa kiinnittää huomiota ikkunoiden äänieristysominaisuuksiin. Ikkuna, jossa uloin lasi on paksuudeltaan vahvin, eristää ulkopuolista melua paremmin kuin lasien osalta täysin symmetrinen ikkunarakenne. 

Jos alkuperäiset ikkunat on ääneneristysominaisuuksiltaan mitoitettu melualueelle, tulee uusien ikkunoiden ääneneristysominaisuuksien olla vähintään samantasoiset. Mikäli uudet ikkunat eristävät ääntä huonommin kuin vanhat, voi melutaso rakennuksen sisällä kasvaa, mikä ei tietenkään ole toivottava tilanne. 

Ikkunoiden ja ovien korjaus- ja muutoshankkeiden ohjeistus, Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelu ymparisto.fi:n Korjaustieto-osio.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Dreamstime.com