Vahinko ei ehkä tule kello kaulassa, mutta varautua siihen voi onneksi ennalta. Tarvittavien huolto- ja korjaustoimenpiteiden tekeminen ajoissa ja se, että kaikki tietävät miten toimia ja kehen otetaan yhteyttä vahingon sattuessa, ovat osa tätä varautumista. 

Kun taloyhtiössä tapahtuu esimerkiksi vesivahinko, asukas ilmoittaa asiasta yleensä huoltomiehelle. Huoltoyhtiöllä tulisi olla jo ennalta tiedossa, mihin toimijaan tulee ottaa yhteyttä vahingon sattuessa, jotta jälkivahinkojen torjunta saataisiin aloitettua mahdollisimman pian. 

– Kun on kyse ammatti-isännöitsijöistä ja isommista isännöintifirmoista, asia on miltei poikkeuksetta hoidettu. Taloyhtiöissä, joissa ei ole ammatti-isännöitsijää vaan on asukasisännöitsijä, voi sen sijaan olla, ettei yritystä ole valmiiksi katsottuna, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n puheenjohtaja Pekka Kiho arvioi. 

– Siinä vaiheessa, kun vahinko on sattunut, ei enää pitäisi joutua miettimään, kukahan tähän voitaisiin hälyttää apuun.

Alalla toimivia tekijöitä voi hakea Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden liiton sivuilta. Kaikkein varminta on valita auktorisoitu tekijä. Suomessa auktorisoinnista vastaa Vahinkoalan Auktorisointiryhmän VAR.

– Kun yritys on VARin auktorisoima, on varmistettu, että yrityksen paperit ovat kunnossa, henkilökunta koulutettua ja ammattitaitoista ja yrityksellä tehtäviin soveltuva kalusto.Olemme VARin sihteerijäsen, ja lista auktorisoiduista yrityksistä löytyy sivuiltamme osoitteesta vahinkopalvelut.net, Kiho kertoo.

Jälkivahinkojen torjunnasta saneeraukseen

Vahingon, kuten tulipalon tai vesivahingon, satuttua on ensiksi hoidettava jälkivahinkojen torjunta. Jälkivahinkojen torjunnalla (JVT) tarkoitetaan nopeita toimenpiteitä, joilla estetään, rajataan tai pienennetään vahinkotapauksissa irtaimelle omaisuudelle, rakennuksille ja rakenteille aiheutuvia vaurioita sekä pyritään lyhentämään vahingosta toiminnalle tai rakennuksen käytölle aiheutuvaa keskeytysaikaa. 

JVT-toimenpiteitä ovat muun muassa palo- tai muiden kaasujen tuulettaminen, irtoveden, kemikaalien tai palojätteiden poistaminen, rakenteiden tukeminen ja suojaus, tilapäissähkön ja lämmityksen järjestäminen sekä irtaimiston siirrot tai suojaamiset. 

Vahinkoa seuraavana arkipäivänä tulisi ottaa heti yhteyttä myös vahinkosaneerausyhtiöön ja tilata vahinkokartoitus. Vahinkokartoituksessa käytetään pohjana JVT-työstä tehtyä raporttia ja katsotaan, mitä on vaurioitunut, mitä pitäisi purkaa ja mitä kuivata. Kun kartoitus on tehty, siitä lähetetään raportti isännöitsijälle ja vakuutusyhtiölle, joka päättää vahingon korvaamisesta. Vasta sen jälkeen on vahinkosaneerauksen vuoro. 

– Vakuutusyhtiö usein pyrkii ohjaamaan, millä yrityksellä vahinkosaneeraustyöt kartoituksen jälkeen tulisi teettää. Kiinteistön omistajalla on kuitenkin lopullinen päätösvalta, keneltä se työn tilaa. Jälkivahinkojen torjuntatyön ja vahinkosaneerauksen saattavat tehdä siten eri urakoitsijat. Ihanteellisintahan tietenkin olisi, jos koko prosessin tekisi sama taho, joka on jo alkuvaiheessa nähnyt, mikä vahingon on aiheuttanut ja missä kaikkialla on ollut märkää. Aina tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, Kiho toteaa.

Prosessi etenee vaiheittain

Korjauslaajuuden oikea mitoitus vaatii ammattitaitoa. Koska kartoitus tehdään pääosin rakenteita rikkomatta, ei lopullista purku- ja korjauslaajuutta voida tietää varmuudella vielä siinä vaiheessa. 

– Esimerkiksi parketin alta saattaa paljastua kerros tai useampikin muovimattoa. Purkutyön yhteydessä tarkentuukin, mitä rakenteita pitää purkaa ja mikä on lopullinen purkualue. Kuivaamiseen menee aina oma aikansa, mutta tarpeettomasti ei siihenkään tarvitse käyttää aikaa. 

– Ylikuivauksesta ei ole hyötyä. Tärkeää on, että kuivataan juuri oikea aika, Kiho toteaa. 
Koko prosessi etenee vaiheittain.

– Kuivausta ei voida aloittaa ennen kuin purku on tehty eikä korjausta ennen kuin kuivaus on tehty. Työt pyritään tekemään aika pitkälti putkeen, koska kyse on kilpailluista töistä eikä tekijöillä on aikaa eikä varaa juosta edestakaisin. Jossakin tapauksessa voi olla kuitenkin esimerkiksi niin, että vesivahinko on tapahtunut 7. kerroksessa, jolloin siellä saattaa on enemmän kuivattavaa kuin 1. kerroksessa. 1. kerros on ehkä saneerattu jo kokonaan, kun 7. kerrosta vielä kuivatellaan. 

Savu- ja kalmavahingot

Vesivahingot ovat yleisimpiä vahinkoja, joita taloyhtiöissä joudutaan hoitamaan. Niiden lisäksi vahinkoalan yritykset hoitavat muun muassa tulipalosta johtuvia savu- ja nokivahinkoja sekä kalmasaneerauksia

– Nokivahingon puhdistaminen vie aikansa, samoin kuin savunhajun poistaminen, jotta päästään takaisin normaalitilaan. Noen poistaminen pinnalta on selkeää. Kun pinta puhdistetaan ja mahdollisesti maalataankin, lopputuloksen näkee. Hajuvahingot sen sijaan ovat hankalampia. Haju tahtoo jäädä ihmisen mieleen, ja monesti kuvitellaan, että täällä on alkanut taas haista savulta, vaikka näin ei olisikaan. 

Kalmasaneeraus joudutaan tekemään, jos henkilö on ehtinyt olla pidempään kuolleena asunnossa.

– Kalmanhajun poistaminen on omanlaisensa prosessi. Kalmasaneerauksen vaatimia tilanteita tulee kuitenkin vesivahinkoihin nähden hyvin harvoin eteen, eivätkä kaikki liittomme jäsenet edes niitä tee, Kiho toteaa.

Kun koti muuttuu työmaaksi

Kun kotoa joudutaan vahinkosaneerauksen takia muuttamaan pois ja tulee tarve päästä käymään asunnolla, kannattaa muistaa, että vaikka koti on edelleen koti, on se nyt työmaata. Sinne ei pitäisi silloin marssia noin vain ilmoittamatta. 

– Kun kodista tulee vahinkotyömaa, siellä eivät enää vallitse kotiolosuhteet. Jos vahinkokohteessa on pakko käydä, pitää siellä suojautua niin kuin rakennustyömaalla suojaudutaan. Siellä ei myöskään pitäisi käydä ilman lupaa. Ihan oman terveyden kannalta kannattaa kysyä, onko ok mennä käymään asunnolla, koska siellä voi olla mahdollisuus loukata itsensä. Jos taas on tehty desinfiointia, siinä on suoja-aika, jolloin asuntoon ei saa mennä lainkaan sisälle, Kiho kertoo. 

– Saneerattavat alueet osastoidaan ja alipaineistetaan. Riippuu vahingon laajuudesta, mutta ns. puhtaalla puolella voi yleensä käydä. 

Ei pitkitetä korjauksia, myös asukkaat tarkkana

Vahinkoja kannattaisi pyrkiä myös ennalta ehkäisemään. Jos putkiremontista on pitkä aika, taloyhtiön kannattaisi selvittää, missä kunnossa putket ovat ja tehdä korjaukset ajoissa. 

– Vakuutusyhtiön ikävähennys tulee monelle taloyhtiölle ikävänä yllätyksenä, kun vakuutusyhtiön korvaus jääkin luultua pienemmäksi, Kiho toteaa. 
Kiho muistuttaa myös, että kaikki vesivahingot eivät konkretisoidu asukkaille lattioille lirisevänä vetenä. 

– Paljon salakavalampia vahinkoja ovat esimerkiksi astianpesukonevuodot, joissa astianpesukone saattaa tiputtaa kaapin sisällä monta kuukautta. Tällaisesta vuodosta voi tulla paljon suurempi mikrobiongelma kuin näkyvämmästä vuodosta, koska siihen ei puututa ajoissa. 

Kiho kehottaakin asukkaita seuraamaan laitteitaan. Jos tulee esimerkiksi värimuutoksia rakenteisiin, kannattaa olla herkästi yhteydessä huoltoliikkeseen. 

Kiinteistövakuutus ei korvaa kaikkea

Vahinkotilanteessa maallikon ei yleensä kannata pahentaa tilannetta omilla korjaustoimillaan. On kuitenkin asioita, joita asukas voisi, mutta ei aina järkytykseltään tajua tehdä. 

– Jos astianpesukone alkaa tulvia, voi sulkea astianpesukoneen hanan. Tätä ei moni paniikissa tajua tehdä, mikä on ihan ymmärrettävää ja inhimillistä eikä siitä siksi pitäisi syyllistäkään ketään, Kiho sanoo. 

Asukkaan ei myöskään kannata tuudittautua siihen kuvitelmaan, että kiinteistövakuutus korvaisi kaikki vahingoista aiheutuvat kulut. Taloyhtiön asukkaille Kiholle onkin yksi selkeä ohje: hankkikaa kotivakuutus. 

– Valitettavan paljon on vielä ihmisiä, joilla sitä ei ole. Kiinteistövakuutus ei esimerkiksi korvaa, jos asukas joutuu muuttamaan asunnosta muualle vuokralle vahinkosaneerauksen ajaksi. Sijaiskärsijäksi voi joutua myös, jos yläkerran asukas sammuu suihkuun, ja vedet tulevat omaan keittiöön, koska kiinteistövakuutus ei auta siinäkään tapauksessa. 

www.vahinkopalvelut.net/

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Dreamstime.com