Taloyhtiön vakuutuksia ei kannata kilpailuttaa halvoista vakuutusmaksuista haaveillen, vaan järkevässä vakuutuskilpailutuksessa pyritään löytämään taloyhtiön tarpeita parhaiten palveleva vakuutus ja ennakoimaan vahinkoja.

Vakuutusyhtiöt yrittävät vakuutusehdoillaan kannustaa taloyhtiöitä pienentämään korjausvelan määrää ja ryhtymään ennakoiviin remonttitoimenpiteisiin ajoissa. Tämä näkyy konkreettisimmin kiinteistövakuutusten ikävähennyksissä.

Kaikkiin kiinteistövakuutuksiin sisältyy ikävähennyksiä, jotka vaikuttavat korvattavan vahingon korvaussummaan. Mitä vanhemmat vesiputket ovat, sitä enemmän putken rikkoutumisesta johtuvan vesivahingon korvattavasta summasta tehdään vähennyksiä.

– Käytännössä ikävähennyksellä tarkoitetaan sitä, että vahinko muuttuu ajan myötä ennalta-arvattavammaksi. Vesiputken vuoto itsessään on yllättävä vahinko, mutta mitä vanhempi putki on, sitä todennäköisemmin se vuotaa, If:in rakennus- ja kiinteistövakuutusten asiantuntija Anssi Varpe selventää.

Ikävähennykset kannustimena saneeraustöihin

Tämän vuoksi vakuutusyhtiöt siirtävät vuotoriskin vastuuta enemmän vakuutuksen ottajalle.

Putkia uusittaessa ikävähennyksen määrä pienenee. Sama koskee viemäreitä, joihin sovelletaan samoja vähennyksiä kuin käyttövesiputkiin. Vakuutusyhtiöstä riippuen ikävähennyksiä aletaan soveltaa yleensä 10 tai 20 vuoden kuluttua putkiston käyttöönotto- tai korjausvuotta seuraavasta vuodesta.

– Jos vanha putki vuotaa, ikävähennyksestä tulee kustannuksia taloyhtiölle itselleenkin, ja ne kustannukset ovat pois putkiremonttiin varatusta kassasta, Varpe huomauttaa.

Suunnitelmallinen remontti on taloyhtiölle aina hallitumpi tilanne kuin äkillisen vuodon korjaaminen. Ja kun putkistot on saneerattu, vuotoja tapahtuu epätodennäköisemmin.

Vakuutusyhtiöstä riippuen putkistosaneeraus huomioidaan vakuutusmaksun määrässä joko ainoastaan käyttövesiputkiston osalta, tai se voi koskea lisäksi myös viemäriputkistoja.

– Vesijohtojen saneeraus vaikuttaa vakuutusmaksuihin alentavasti, ja korvauksessa ikävähennys on pienempi.

Saneerausyrityksen valintaan kannattaa kiinnittää huomiota

Taloyhtiön putki- ja viemärisaneeraukset suositellaan teetettäviksi yrityksillä, joilla on putkistosaneerausmenetelmälleen VTT:n myöntämä sertifikaatti.

Mikäli saneeraus teetetään sertifikaatin saaneella yrityksellä, se pienentää ikävähennykset vakuutusyhtiön määrittelemäksi ajaksi. Saneerauksen vaikutus ikävähennyksiin on heikompi, mikäli saneerausyritykseltä ei löydy sertifikaattia, tai jos yritystä ei ole mainittu vakuutusyhtiön ylläpitämässä sopimuskumppanilistassa.

Varpen mukaan myös vahinkojen kartoituksissa kannattaa käyttää sopimuskumppaneita, koska se vaikuttaa vakuutuksen korvaukseen.

– Vuotovahinkoon tehdään aina kosteuskartoitus, eli selvitetään mitä kastui ja miksi, mistä kosteus tuli ja kuinka laaja vahinko on. Jos kartoituksen tekemiseen käytetään vakuutusyhtiön suosittelemaa yhteistyökumppania, kartoitus maksetaan vaikka vahinkoa ei korvattaisi.

Vakuutusyhtiöiden ja saneerausyritysten yhteistyöllä pyritään myös sujuvoittamaan asiakaspalvelua sekä vahinkoasioiden etenemistä.

OP esimerkiksi on aloittanut yhteistyön, jossa kumppaniyritykset voivat tietyissä tilanteissa tehdä korvauspäätöksen vakuutusyhtiön puolesta.

– Vahinkoilmoituksen saapumisen jälkeen lähetämme kumppanin paikan päälle tekemään kartoitusta. Kumppani pystyy tiettyyn eurorajaan asti tekemään korvauspäätöksen itsenäisesti ja vältytään viiveeltä, kertoo OP:n yritysasiakkaiden omaisuusvakuutuksista vastaava johtaja Leena Leijala.

Laajennus tuo lisäturvaa

Perustasoiset kiinteistövakuutukset korvaavat hyvin pitkälti samanlaisia vahinkoja samankaltaisilla ehdoilla, mutta pieniä, kuitenkin vaikutukseltaan merkittäviä erojakin löytyy. Esimerkiksi piharakennusten, kuten auto- ja jätekatosten tai varastotilojen koko vaikuttaa siihen, täytyykö ulkorakennus vakuuttaa erikseen vai sisältyykö se automaattisesti kiinteistövakuutukseen. Vakuutusyhtiöiden määritelmät vakuutukseen sisältyvän ulkorakennuksen pinta-alasta vaihtelevat huomattavasti, jopa 40 neliöstä 300 neliöön.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös vakuutusten lisäosiin ja laajennuksiin.

– Laaja vakuutus kattaa esimerkiksi, jos voimakas raekuuro aiheuttaa tuhoa ja katto vahingoittuu. Erona perusvakuutukseen on se, että laaja vakuutus kattaa myös poikkeuksellisen sateen tai vesistöjen tulvimisen aiheuttamat vahingot, Leijala sanoo.

Leijalan mukaan tyypillisin lisävakuutus on kuitenkin talkoovakuutus, jolla vakuutetaan asukkaat pihatalkoita varten.

Lisäosien tarjonta vaihtelee

Laajat, niin sanotut all risk -vakuutukset korvaavat poikkeuksellisia tapahtumia, joita muuten ei korvattaisi, kuten esimerkiksi akvaarion rikkoutumisesta tai suihkuun nukahtamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Varpen mukaan vakuutuksen laajentamiselle voi olla syytä esimerkiksi silloin, jos kiinteistön rakennustyöt on tehty normaalista poikkeavalla tavalla tai rakentamisessa on käytetty perusmateriaaleista poikkeavia materiaaleja.

– Laajennus kattaa entisöintikustannuksia vahingon sattuessa esimerkiksi suojelukohteessa. Kiinteistön voi vakuuttaa myös maaperän saastumisen varalta. Tämä voi olla järkevää esimerkiksi öljylämmitteisissä kohteissa, joista öljyä voi päästä valumaan, Varpe sanoo.
Lisäosat ovat vakuutusyhtiökohtaisia, mutta on tärkeää olla perillä oman kiinteistön tilanteesta.

– Tärkeintä on tutustua vakuutustuotteisiin. Vakuutusyhtiöt ovat tehneet tiiviitä tuoteselosteita, joissa on kerrottu ymmärrettävästi, millainen tuote on kyseessä ja mitä se kattaa. Se auttaa ymmärtämään, mitä on vakuutettu, mitä halutaan vakuuttaa ja millaisella omavastuulla. On hyvä hahmottaa myös oman kiinteistön tilanne, onko riskiä esimerkiksi tulvavahingoille, Leijala kertoo.

Paras säästökeino on huolehtia taloyhtiöstä

Kiinteistössä tehdyt saneeraukset alentavat kiinteistövakuutuksen hintaa, ja vahinkotilanteessa ne pienentävät ikävähennyksiä. Lisäksi taloyhtiö voi vaikuttaa vakuutusmaksuun omavastuuvalinnalla.

– Omavastuuvalinta on helpoin keino säästää. Taloyhtiö voi itse arvioida millaista omavastuuta haluaa maksaa, ja omavastuuta nostamalla voi pienentää vakuutusmaksua, Leijala sanoo.

Taloyhtiön budjettia ajatellen voikin olla kannattavampaa maksaa suurempi omavastuuosuus vahingon sattuessa, kuin maksaa jatkuvasti suurempaa vakuutusmaksua. Vakuutustarjous kannattaa siis kilpailuttaa sekä useassa yhtiössä että erikokoisilla omavastuuosuuksilla. Näin säästyvät kustannukset on helposti laskettavissa jo ennen vakuutuksen ottamista.

– Taloyhtiön hallituksella on kuitenkin vastuu siitä, että päätöksiä tehdään ja toimenpiteisiin ryhdytään ajoissa, eikä vasta sitten, kun jotain sattuu, Varpe sanoo.

– Kiinteistön ylläpidolla, huollolla ja peruskorjauksilla kiinteistö pysyy kunnossa ja vahinkomäärät maltillisina, Leijala kiteyttää.

Tarkka taloudenpito on aktiivisuutta ja ripeää reagointia

Järkevä taloudenpito on kokonaisvaltaista toimintaa, jonka ansiosta taloyhtiö voi säästää rahaa, lisätä asumisviihtyvyyttä ja parhaimmillaan jopa pienentää vastikkeen määrää.

Vakuutusten kilpailuttaminen on vain osa kokonaisuutta. Lisäksi esimerkiksi kiinteistösähkö sekä taloyhtiön mahdolliset lainat kannattaa kilpailuttaa. Muidenkin palvelusopimusten kilpailuttamisella taloyhtiö voi saada säästöjä.

Yleensä taloyhtiön suurimpia menoeriä ovat lämmitys ja vesi. Energiansäästössä pienilläkin teoilla on suuri merkitys, ja useista pienistä säästökohdista syntyy yhdessä isompi kokonaisuus.

Monissa taloissa ilmenee ongelmia muun muassa patteriverkoston toiminnassa. Patteriverkoston perussäädöistä huolehtimalla huonelämpötilat saadaan tasaisiksi, mikä sekä säästää energiaa että parantaa asumisviihtyvyyttä. Hyvin tehdyllä perussäädöllä energiankulutusta voi pienentää lämmityksen osalta jopa 10–15 prosenttia.

Nopeasti kiinni kosteuden aiheuttamiin vahinkoihin

Kasvanut vedenkulutus voi kieliä vuodosta, joten vedenkulutuksen aktiivinen seuranta on tärkeää. Kulutusta kannattaa tarkastella esimerkiksi kuukausittain.

Jos seurannalla saa paljastettua vuotokohdan, nopealla reagoinnilla voi parhaassa tapauksessa saavuttaa sekä säästöjä että välttyä kosteusvahingoilta, joiden korjaaminen tuntuisi niin yhtiön kuin osakkaiden taloudessa ikävästi.

Vakuutusyhtiöt antavat eniten kielteisiä korvauspäätöksiä juuri kosteusvahingoista.

– Vesivahingon sattuessa vuodon syy selvitetään aina, mutta jos tarkastuksessa käy ilmi, että vuoto on kosteusrasitusvahinko, sitä ei korvata, If:in rakennus- ja kiinteistövakuutusten asiantuntija Anssi Varpe sanoo.

Tyypillisimpiä kosteuden aiheuttamia rasitusvahinkoja syntyy muun muassa kondenssiveden kerääntymisestä, vesieristevuodoista sekä vuotavista ränneistä, joista kosteutta pääsee seinään ja sitä kautta rakenteisiin. Taloyhtiössä olisikin järkevää tarkastaa yleisimmät vahinkopaikat ajoittain ja huoltaa ne heti, jos jotain vikaa on havaittavissa.

Teksti: Taru Horsma-aho ja Saara Pakaslahti

Lähteet: Motiva ja Kiinteistöliitto