Kuva: Molok Oy

Syväkeräyspiste voidaan sijoittaa kulkuväylän laidalle. Tällöin raskaan jätekaluston kumipyöräralli ei kulje pihan poikki.

Taloyhtiön pihassa tila on kortilla. Haiseva jätekatos nielaisee tontista ison palan. Jätteenkeräyksen sijoittaminen maan alle vapauttaa tilaa hyötykäyttöön ja vähentää häiritsevää jäteautorallia.

Mitä lähemmäs kaupungin keskustaa mennään, sitä tiiviimpää rakentaminen on. Tonttimaa on arvokasta, käytettiinpä mittarina sitten euroja tai käyttöarvoa. Monessa taloyhtiössä harmitellaan, ettei kaikille halukkaille riitä autopaikkoja.

Tällaiseen taustaan nähden on yllättävää, miten monessa pihassa paraatipaikka on varattu jätekatokselle. Toisin kuin autopaikat, leikkialue tai muut pihan toiminnot, jätteenkeräyksen voi siirtää maan alle. Tämä onnistuu syväkeräyssäiliöllä, joka on olemukseltaan kuin jäävuori: jäteastia sijaitsee pääosin maan alla ja maan päälle pilkottaa vain täyttöaukon käsittävä huippu.

Toimitusjohtaja Mikko Niskanen Pirkan Isännöintikeskus Oy:stä kertoo, että yhtiön isännöitsijöillä on tapana tuoda syväkeräysvaihtoehto esiin kohteissa, joissa jätepisteen kunnostus kolkuttelee ovella.

– Kukin taloyhtiö tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan, mutta syväkeräys on hyvä ottaa mukaan pohdintaan. En katsoisi pelkkiä tyhjennyshintoja, vaan jätepistejärjestelyissä on syytä huomioida tontin käyttö ja tilantarve kokonaisuutena, hän sanoo.

Pihan neliöitä säästyy

Syväkeräyspiste perustetaan kaivamalla säiliöt maahan. Pintakeräysastiat tarvitsevat jätekatoksen, joka taas tarvitsee valetut perustukset ja yleensä myös rakennusluvan.

Syväkeräyspisteen pystyttäminen on jonkin verran edullisempaa kuin pintakeräyspisteen. Tarkat kustannukset ovat kohdekohtaisia ja riippuvat paikallisista käytännöistä kuten kerättävien jätejakeiden määrästä. Niskanen antaa karkean hintahaarukan tyypillisen kerrostalon jätekeräyksen järjestämiselle.

– Syväkeräyksen perustamiskustannukset ovat 10 000–12 000 euroa, jätekatoksen 15 000–20 000 euroa, hän arvioi.

Säästyvällä tonttimaalla on taloudellinen arvo ja käyttöarvo. Jätekatoksen paikalle voidaan tehdä vuokrattavia autopaikkoja. Yksi vaihtoehto on saneerata katos pyörävajaksi tai muuhun hyötykäyttöön.

– Syväkeräyssäiliöt on tilan kannalta kompakti ratkaisu. Ne saadaan monesti tontin etulaidalle tien viereen, jolloin tyhjentäminen on helppoa eikä jäteauton tarvitse liikkua pihassa.

Kumipyöräralli hiljenee

Markkinointipäällikkö Katri Savijärvi syväkeräysmenetelmän kehittäneestä Molok Oy:stä kertoo, että tavallisin sekajätteen syväkeräyssäiliön koko on viisi kuutiota. Se korvaa tyypillisesti jätekatoksen 660-litraiset astiat, jotka on tyhjennetty kerran, kahdesti tai kolmesti viikossa.

– Viisikuutioisen syväkeräyssäiliön tyhjennysväli on yleensä kahdesta neljään viikkoa. Kumipyöräralli pihassa vähenee, hän sanoo.

Harventuneen tyhjennysvälin vastapainoksi suuren syväkeräyssäiliön kertatyhjennys maksaa enemmän kuin pintakeräyssäiliöiden. Joidenkin jätehuoltoyhtiöiden alueilla jokaisesta tyhjennyksestä veloitetaan sama hinta, joillain alueilla taas jokainen syväkeräyssäiliö punnitaan ja veloitus perustuu painoon. Kunnittain vaihtelevien käytäntöjen ja taksojen vuoksi yleispätevää kustannusvertailua ei voi tehdä, vaan asia on kartoitettava aina tapauskohtaisesti.

Niskanen arvioi, että olipa taloyhtiössä sitten syvä- tai pintakeräys, tyhjennyshinnoissa ei ole vuositasolla Pirkanmaalla olennaista eroa kumpaankaan suuntaan.

Tyhjennyskuluissa ei merkittävää eroa

Tyhjennyshintojen paikallisten erojen suuruusluokan voi varmistaa laskukoneella. Otamme esimerkkikunnaksi Tampereen.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tyhjennyshinnaston mukaan 660-litraisen pinta-astian tyhjentäminen maksaa kaupungissa 8,06 euroa (laskelmassa oletetaan, että katoksessa on kolme astiaa) ja viisikuutioisen syväkeräyssäiliön 77,18 euroa. Kuutiohinnaksi ensin mainitussa saadaan 12,21 euroa, jälkimmäisessä 15,44 euroa. Syväkeräysastian tyhjennyshinta tilavuusyksikköä kohti on 26 prosenttia korkeampi kuin pintakeräysastian.

Syväkeräysastiassa jäte kuitenkin puristuu kokoon niin, että samaan tilavuuteen mahtuu entistä enemmän jätettä. Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä kertoo, että syväkeräyssäiliöön mahtuu 70 kiloa jätettä tilaan, johon menee pinta-astiassa vain 60 kiloa. Syväkeräyssäiliöön mahtuu siis 17 prosenttia enemmän jätettä.

Tiivistyminen kattaa osan tyhjennyshintojen välisestä erosta, jota tulee lisäksi logistiikasta.

– Jätteen puristuminen on huomioitu hinnoittelussa. Tyhjennyshinnassa jätemaksu ei ole määräävä tekijä, vaan siinä on mukana myös kuljetuskustannukset. 660-litraiset astiat ovat niin yleisiä, että niiden logistiikkakustannukset ovat pienemmät kuin syväkeräysastioiden. Lisäksi tyhjennyshintaan sisältyy sisäisiä subventioita, joilla muun muassa kompensoidaan biojätteen käsittelyä ja ongelmajätehuollon järjestämistä, toteaa Rantala.

Rantala kertoo syväkeräyksen suosion kasvaneen runsaasti viimeisimpien kolmen vuoden aikana.

Tyhjennysrytmissä hakemista

Silloin kun kertatyhjennyksen taksa on vakio, syväkeräyssäiliö kannattaa hakea mahdollisimman täytenä. Optimaalisen tyhjennysrytmin löytäminen vie aikansa.

– Vanhan järjestelmän jälkeen järkevä tyhjennyssykli ei ole heti tiedossa, joten alussa ei päästä taloudellisesti parhaaseen tulokseen, sanoo Niskanen.

Jäteastian suuressa koossa piilee myös sudenkuoppa. Suuri astia ei sovi pieneen tarpeeseen.

– 660-litraisia astioita talo voi tarvita vain kaksi kappaletta. Jos tilalle tulee viiden kuutiometrin astia, tyhjennys pitää tehdä viranomaismääräysten vuoksi ”liian usein”, jolloin astia joudutaan tyhjentämään vajaana. Bioastioiden osalta ongelma on usein vielä hankalampi, Rantala sanoo.

Niskanen toivoo, että tulevaisuudessa jäteastiat tyhjennettäisiin entistä yksilöllisemmillä aikatauluilla. Jätteentuottajan kannalta paras tilanne olisi, jos keräysvälineen täyttymistä tarkkailisi automatiikka eikä vajaita astioita tyhjennettäisi.

– Haluaisin viedä kehitystä siihen suuntaan, että syväkeräyssäiliöiden tyhjennysaikatauluja voitaisiin räätälöidä nykyistä tarkemmin käyttäjäkohtaisesti. Säiliöissä voisi olla hälytysrajat, hän pohtii.

Tällaisen mallin yleistymisen tiellä ovat lähinnä logistiikka ja muut jätteenkeräykseen liittyvät järjestelyt, sillä teknisenä ratkaisuna ”äly-Molok” on jo olemassa.