Stefan Storlund kehottaa taloyhiöitä hankkimaan maalämpöprojektiinsa puolueettoman, pätevän valvojan.

Kangasalalaisen rivitalon lämmityksestä vastaa poikkeuksellinen lämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää pohjaveden lämpöä. Osaavissa käsissä syntyy luoviakin ratkaisuja, mutta ylikuumentuneet lämpöpumppumarkkinat ovat houkutelleet myös pikavoittojen tavoittelijoita. Lämpöpumppuratkaisua halajavan taloyhtiön kannattaa panostaa ammattitaitoiseen valvojaan.

Kangasalalaiseen As Oy Ukinjärveen oli toissa vuonna suunniteltu tavanomainen, peruskallioon varautunutta lämpöä hyödyntävä maalämpöratkaisu. Matkaan tuli kuitenkin mutkia, sillä sitkeästä poraamisesta huolimatta kalliota ei vain tullut vastaan.

60 metrin poraamisen jälkeen luovutettiin – mutta ei koko projektin vaan vain kalliolämmön osalta.

As Oy Ukinjärvi on kahdeksan huoneiston rivitalo, jonka toisella puolella sijaitsee Ukinjärvi ja toisella hyvin vettä läpäisevä soraharju. Projektista teknisen vastuun kantanut maalämpöasiantuntija Ari Seppä Honkoliini Professional Oy:stä arveli, että lämpöpumppu voisi hyödyntää vanhana pohjavedenottoalueena tunnetun tienoon vilkkaita pojavesivirtauksia.

– Tutkimme, että vesi on riittävän puhdasta, jotta se ei sotke lämmönvaihtimia. Se osoittautui puhtaaksi kaivovedeksi. Laskimme kiinteistön lämmittämiseen tarvittavan vesimäärän ja selvitimme muutaman viikon koepumppauksilla, että vettä riittää, Seppä muistelee.

Erikoinen järjestelmä, normaali hyötysuhde

Kun oli varmistettu, että paikalliset luonnonolot soveltuvat poikkeukselliseen lämpöpumppuratkaisuun, haettiin vielä ELY-keskuksesta tarvittavat luvat. Hankkeelle näytettiin vihreää valoa, joten saatettiin tarttua työhön.

Taloyhtiöön rakennettiin lämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää porakaivosta pumpattavan pohjaveden lämpöenergiaa.

– Porakaivosta pumpataan pohjavettä lämmönvaihtimelle, jonka toisella puolella kiertää normaaliin tapaan alkoholilla täytetty keruupiiri. Alun perin noin +6-asteisen veden lämpötila putoaa vaihtimella 3–4 astetta, minkä jälkeen se johdetaan Ukinjärveen, kertoo Seppä.

Pohjavedellä keruuneste saadaan lämpimämmäksi kuin kalliolämmöllä. Näiltä osin järjestelmän hyötysuhde on parempi kuin alun alkaen suunnitellun, tavanomaisen maalämpöratkaisun.

Toisaalta veden pumppaaminen lisää energiankulutusta. Kun pumpun käyttämä sähköenergia huomioidaan, järjestelmän kokonaishyötysuhde asettuu Sepän arvion mukaan koko lailla tasoihin tavanomaisen maalämpöratkaisun kanssa.

Pioneerityötä Suomessa

– Hyötysuhde on sitä parempi, mitä lämpimämpää vesi on ja tässä sen lämpötila on korkeampi kuin kalliolämpöratkaisussa. Toisaalta pumppu liikuttelee isoja vesimääriä, mikä vaikuttaa jonkin verran toiseen suuntaan. Tarkkaan tätä ei ole vielä laskettu, mutta energiankulutus asettuu hyvin pienellä marginaalilla samoihin lukuihin, jotka laskimme alun perin kalliolämmölle.

Ruotsissa on tehty vastaavantyyppisiä lämpöpumppuratkaisuja, mutta tiettävästi Kangasalla noin vuoden toiminut järjestelmä on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

– Saimme IVT:ltä Ruotsista jonkin verran asiaa koskevaa yleistietoa, mutta järjestelmän yksityiskohdat ovat omaa suunnitteluamme, kertoo Seppä.

Järjestelmän hyötysuhteen optimoinnissa oli olennaista mitoittaa tarvittava vesimäärä oikein. Lämmönvaihtimen läpi pumpataan vettä riittävästi muttei liikaa, jottei pumppaamiseen käytetä turhaan ylimääräistä energiaa. Vettä virtaa noin 1,5 kuutiota minuutissa.

Mitoitus tärkeää

Mitoitus on keskeisessä roolissa kaikissa lämpöpumppuratkaisuissa. Yleensä taloudellisin ratkaisu on lievä alimitoitus. Tämä johtuu siitä, että muutamaa kaikkein kylmintä talvipäivää varten ei kannata kasvattaa järjestelmän kokoa tolkuttomasti. Lisäsäästö ei kata lisäinvestointia.

Honkoliini Professional Oy:ssä maalämpöjärjestelmiä myyvä Stefan Storlund kertoo, että niin pienten omakotitalotyömaiden kuin isojen kiinteistökohteidenkin virheellisistä mitoituksista on alalla useita esimerkkejä. Hän on itse ollut oikeudessa asiantuntijana toistaiseksi avoinna olevassa tapauksessa.

– Taloon oli myyty kuuden kilowatin maalämpöpumppu ja tehty 110 metrin porareikä. Annoin käräjäoikeudelle lausunnon, että mielestäni oikea mitoitus kohteessa olisi yhdeksän kilowatin pumppu ja 185-metrinen reikä. Olemme käyttäneet lukuisia vuosia mitoitusjärjestelmää, josta ei voi tulla väärää mitoitusta. Jos järjestelmää ei ole, mitoitus on vaikeaa, pohtii Storlund.

Alimitoitettu järjestelmä näyttää halvalta

Liian pienen järjestelmän tarjoaminen ei välttämättä ole laskentavirhe vaan päinvastoin täysin laskelmoitua. Nopeasti kasvaneilla lämpöpumppumarkkinoilla kilpailu on kovaa ja myös epämääräisiä keinoja käytetään.

Kalliolämpöratkaisussa lämpökaivot ovat olennainen kustannustekijä. Niiden poraaminen maksaa noin 30–40 euroa metriltä. Isohkossa taloyhtiössä maalämpöratkaisu voi edellyttää parinkymmenen, noin 5 000 euroa kappaleelta maksavan lämpökaivon poraamista.

Jos tarjouksesta pudotetaan pois pari kaivoa tarpeellisesta määrästä, hinnasta katoaa hetkessä kymppitonni. Alimitoitettu – tai tarkkaan ottaen enemmän alimitoitettu kuin on järkevää – järjestelmä ei tuota maksimaalisia säästöjä, mutta näyttää halvalta tarjouksessa.

Lämpökaivo ennen purkua

– Alan suurimpia haasteita on, että hyvään bisnekseen on paljon tulijoita. Uusilta yrittäjiltä vie vuosia päästä osaamistasolle, jota tulisi vaatia alusta lähtien. Tätä taustaa vasten on selvää, että ongelmiakin tulee, toteaa Storlund.

Yksi mahdollinen ongelma on, että porakaivon tekeminen osoittautuu paikallisten olosuhteiden vuoksi mahdottomaksi. Joko kallioperää ei löydy lainkaan tai sen päällä on paksu kerros savea, joka estää poraamiseen.

Jokaisen maalämpötoimittajan tulisi osata varautua tähän, mutta aina näin ei ole asia.

– On nähty kohteita, joissa työt on tehty väärässä järjestyksessä. Ensin on purettu vanha öljylämmitys, asennettu maalämpölaitteisto ja alettu porata vasta sitten, mutta poraus ei ole onnistunutkaan, kertoo Storlund.

Osaava valvoja on paras vakuutus

Storlund arvelee, että lämpöpumppumarkkinoilla moni asennusvirhe laitetaan syyttä suotta laitteen niskoille.

– Jos pumppua saa tukusta ja sillä on kaupungissa 50 asentajaa, on hyvä, jos viisi osaa asentaa sen oikein. Jos pumppu ei toimi, se on yleensä asennuksen vika, mutta kuluttajalle muodostuu käsitys, että vika on laitteessa.

Taloyhtiön ja isännöitsijän on ensiarvoisen tärkeää ottaa maalämpöprojektiin jo tarjouspyyntövaiheessa avukseen asiantuntija, joka osaa poimia tarjousnivaskasta mitoituksen vuoksi tai muusta syystä teknisesti kelvottomat ratkaisut.

– Hankkikaa hyvä valvoja, neuvoo Storlund.

Hän sanoo, että valvoja voi olla yhtä lailla osaamisensa todistanut, maalämpöön erikoistunut yritys tai insinööritoimistokin. Olennaista on, että tarjouskilpailussa puolueeton taho seuloo tarjoukset.