Kirjoittaja Ilari Siekkinen on rakennusmestari, joka toimittaa Paikat Kuntoon -tv-ohjelmaa.

Pöläytyksiä

Lähes jokainen kansalainen osaa mielestänsä rakentaa, tai ainakin sukulainen, tuttava sekä kaverin naapurissa asuva insinööri – tietenkin paremmin kuin juuri ”se” rakentaja. Rakentaminen on kuin koiran kasvatusta. Jokainen tuntuu tietävän, kuinka se pitäisi, tai olisi pitänyt tehdä. Wuh! Tiedot ja tarinat tosin syntyvät jälkikäteen, koska niitähän ei ole olemassa etukäteen. Onkohan tämä jälkiviisautta?

Media tykittää yksipuolisesti tarinaa epäonnistuneista asunto-osakeyhtiöiden remonttiprojekteista. Syylliseksi todetaan urakoitsija.

Viime aikoina rakentajat ovat jälleen saaneet medialta korville isolla kämmenellä. Ainahan niin on jossain määrin ollut. Rakennusurakoitsijoiden maine on sahannut lavean ja kaidan tien kakkosnelosta kautta aikain.

On enenevissä määrin luotu yksipuolista kuvaa rakentajien piittaamattomuudesta koskien aikatauluja, laatua, työturvallisuutta, tilaajavastuulain laiminlyöntejä… Valtamediassa kerrottiin, elävin kuvin, että rakennusliikkeissä työtä johdetaan huumeiden vaikutuksen alaisena. Tämän mediapläjäyksen mukaan se ei ole edes mitenkään harvinaista.

Itse en ole törmännyt 30 vuoden mestarin kokemuksella kertaakaan pilvessä heiluviin pomoihin. En tietenkään ole tavannut niitä kaikkia. Tai alan kai jo olla ”last season”, etten edes huomaa missä täällä mennään. Eipä ole ihme, että pieni ihminen kokee rakentajan rosvoksi.

Asunto-osakeyhtiöiden linjasaneerauksissa ongelmat tuntuvat toistuvan lähes samanlaisina kerta toisensa jälkeen. Urakkakilpailuissa valitaan useimmiten halvin tarjous. Ei perehdytä tarpeeksi urakoitsijan referensseihin. Pihtaillaan myös suunnittelijan ja rakennuttajakonsultin palkkaamisessa.

Kaikki on alussa hyvin, kun halvalla saadaan. Kun ongelmat alkavat, syyllinen haetaan useimmiten urakoitsijasta. Ainahan löytyy jotain reklamoitavaa. As Oy harvemmin syyttää itseään hankevalinnoista ja niistä aiheutuvista ongelmista.

Tietenkin myös urakoitsijoissa löytyy monenlaista sukankuluttajaa. Tällöin ammattilaiset nousevat suureen arvoon. Tiedän, että niitäkin on paljon ja jopa selvin päin.

Pölläytyksiä

”Pölläytyksiä”-osiossa tutustutaan As Oy -saneeraustyömaan pölynhallintaan.

Olemme saaneet kuulla viime aikoina mediasta myös pölynhallinnan laiminlyönneistä. Eikä syyttä. Linjasaneerauksissa purku- ja rakennustyössä tulee noudattaa määräyksiä, ohjeita ja hyviä työtapoja. Olen koonnut seuraavaan muutamia faktoja liittyen pölynhallintaan.

Asuinkiinteistöissä asbestia voi olla esimerkiksi putkieristeissä, lattialaatoissa, muovimatoissa, tapeteissa, tasoitteissa ja saumausaineissa. Ssbestipitoiset, purettavat rakennusmateriaalit todetaan asbestikartoituksella. Asbestikartoitus toteutetaan tutustumalla asiakirjoihin, visuaalisilla havainnoilla ja materiaalinäytteillä.

Työn tilaajan, siis As Oy:n, on varmistettava kartoittajan pätevyys, koska kartoittajalle ei ole asetettu pätevyysvaatimusta.

Asbestinäytteen saa ottaa kuka vain. Yleensä se tehdään kartoittajan toimesta. Näyte tutkitaan esimerkiksi Työterveyslaitoksessa.

Asuinkiinteistöjen kylpyhuoneiden tasoitteista otetaan näytteitä satunnaisesti. Kartoituksen yhteydessä tulisi selvittää, ovatko kaikkien asuntojen rakenteissa olevat materiaalit samoja, vai onko niitä vuosien varrella uusittu. Tällöin tulisi ottaa näyte myös uusituista pinnoitteista.

Mikäli asiaa ei pystytä yksiselitteisesti toteamaan, tulisi purkutyö suorittaa kaikissa asunnoissa asbestityönä.

Mikäli työ tehdään kuitenkin ns. normaalina purkutyönä olettaen, että asbestia ei ole, mutta sitä pistokokeena kuitenkin löytyy, vastuu on rakennuttajan.

Rakennuttajan tulisi varmistaa, että asbestikartoitus on tehty huolellisesti, sekä liittää kartoitus kohteesta tehtyyn turvallisuusasiakirjaan. Lisäksi rakennuttajan tulee nimetä turvallisuuskoordinaattori huolehtimaan em. asioista.

Asbestipurkutöistä tulisi ilmoittaa seitsemän vuorokautta ennen työn aloittamista työsuojeluviranomaiselle. Lisäksi työn suorittajan tulee laatia työsuunnitelma tässä yhteydessä.

Urakoitsijan ja tilaajan olisi syytä käydä suunnitelma läpi ennen työhön ryhtymistä. Asbestipurkutyön jälkeen tilaajan ja urakoitsijan tulee tehdä loppukatselmus, jossa todetaan tilojen puhtaus visuaalisesti.

Mikäli asbestipurkutyössä tapahtuu laiminlyöntejä, tilaajan valvojan ja turvallisuuskoordinaattorin tulee puuttua asiaan. Viranomainen toimii työsuojelun valvontalain mukaan antamalla ohjeita tai kehotuksia tarkastuskertomuksissa.

Tarvittaessa työt keskeytetään. Jatkuvat laiminlyönnit johtavat yrityksen asbestipurkuvaltuutuksen peruuttamiseen.

Mikäli yksityinen osakas purkaa kylpyhuoneensa pinnoitteita ilman asbestipitoisuuksien kartoittamista, eikä kyseessä ole As Oy:n tilaama saneeraus, ja asbestipitoisuuksia todetaan kuitenkin olevan, on tällöin kysymys ympäristöterveysasiasta. Tässä tapauksessa tulee ottaa yhteys terveystarkastajaan.

Ulkopuolinen työntekijä ei saa työskennellä tällaisessa kohteessa ennen kuin asbestipitoisuus mittauksilla todettu.

Rakennuspöly on kuitenkin se yleisin pöly remonttityömaalla. Eri aineille on olemassa htp-arvot (haitallisiksi tunnetut pitoisuudet). Rakennuspölylle tällaista arvoa ei kuitenkaan ole, koska se koostuu yleensä useista eri aineosista. Pölystä voi kuitenkin mitata betonipölyn. Rakennuttajan on annettava urakoitsijalle turvallisuusasiakirja, jossa kerrotaan pölyntorjuntaohjeistukset.

Joulumielinen, pieni ihminen tonttuhattuineen ja pukinpartoineen kiinnittää parvekkeensa seinään jouluhimmeliä. Julkisivupinnoitteessa on käytetty asbestipitoista maalia, koska talo on maalattu ennen vuotta 1985. Siinäpä pulma: ”Ollako, vai eikö olla jouluhimmeli”. Varsinaista terveyshaittaa ei todennäköisesti synny muutaman reiän vuoksi, mutta P2-luokan hengityssuojain olisi hyvä olla. Ja lisäksi olisi hyvä kostuttaa porauskohta pölyn estämiseksi.

Kirjoittaja ei ota vastuuta mahdollisista ”himmeliasennuksen ”aiheuttamista terveyshaitoista.

Kirjoittaja työskentelee työpäällikkönä Näsin Vesijohtoliike Oy:ssä ja toimittaa Paikat Kuntoon -tv-ohjelmaa.