Kirjoittaja Ilari Siekkinen on rakennusmestari, joka toimittaa Paikat Kuntoon -tv-ohjelmaa.

Aika ajoin putkahtelee markkinoille jos minkälaista lämmitysmuotoa. Nykypäivänä ylivoimaisesti tärkein pointti lämmitysjärjestelmän hankinnalle on energiankulutus. Eikä ihme! Markkinahinnat ja verotus pitävät huolen siitä, että pieni ihminen on lujilla pysyäkseen lämpimänä kylmät talvet.

Viime vuosina erilaiset lämmitysenergiavaihtoehdot ovat markkinoille tullessaan luoneet lähes hurmosliikkeitä, kukin laitetoimittaja on ollut liikkeellä uusilla ”huipputaloudellisilla” laskelmilla. Useimmiten tällöin kyseessä ovat olleet kuitenkin omakotiasujat.

Nykyisin on kiinnitetty enenevissä määrin huomiota myös asunto-osakeyhtiöiden lämmitysjärjestelmiin ja varsinkin niiden uusimiseen. Asuuhan lämmitysenergian kuluttajista valtaosa taloyhtiöissä.

Pohdin tässä kirjoitelmassa asiantuntijan, Mika Putkisaaren Näsin Vesijohtoliike Oy:stä, avustuksella muutamia usein esiin tulleita kysymyksiä maalämmöstä.

Esimerkkikohteenamme on kuvitteellinen, vuonna 1970 (n. 35 asuntoa) valmistunut elementtikerrostalo, jollaisia maassamme on pilvin pimein.

Maalämmön voi asentaa yleensä lähes kaikkiin taloihin, mikäli tontin koko ei rajoita maalämpökaivojen poraamista. Yleisesti ottaen tällaista tilannetta ei ole.

Mikäli As Oy päättää hankkia maalämmön lämmittäjäkseen, täytyy muistaa, että energiareikien (maahan poraus) on toimenpideluvan varaista. Aina tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaan ennen hankkeen käynnistämistä. Kaikuja Raksalta -ryhmä on saanut tietoonsa, että maamme kunnat yhtenäistävät lupamenettelykäytännön koko Suomea käsittäväksi 1.5.2011 alkaen. Eli aina tarvitaan lupa.

Jää nähtäväksi, että mahtaakohan virkaportaaltamme tämä asetus onnistua kertalaakista. Esimerkkinä virkailijoiden päätöksistä muistanemme haja-asutusalueiden jätevesisekoilut, jotka jatkuvat edelleenkin. Siinä viedään mummoja ja pappoja, vuodesta toiseen, kuin litran mittaa, kun ei osata päättää, että minkälaiseen säiliöön paskat saadaan laskea. Todella edesvastuutonta toimintaa päättäjiltämme. No eihän minun tästä aiheesta pitänyt paasata, tällä kertaa. Mutta helpotti mieltä, kun pääsin mainitsemaan.

Palataan asiaan. Lämpösaneerauksen yhteydessä on syytä harkita tarkkaan, käyttääkö olemassa olevia vanhoja järjestelmiä rinnalla uuden maalämmön kanssa. Tällainen tapaus on todella harvinainen.

Lämmitysteho varmistetaan sähkökattilalla talven kylmimpiä kuukausia varten. Lisäksi voidaan yhdistellä maalämpöä esimeriksi poistoilman talteenottoon, mikäli poistoilmamäärät ovat riittävät. Aurinkoenergiaa voi myös yhdistää maalämpöön, mistä ei tosin talvella ole juuri mitään hyötyä.

Maalämpö on jopa puolet halvempaa verrattuna kaukolämpöön ja öljylämmitykseen verrattuna noin 2/3 halvempaa. Puhumme todella merkittävistä asioista.

Maalämmön asentaminen maksaa energiansäästönä itsensä takaisin, öljylämmöstä 6–10 vuodessa ja kaukolämmöstä 7–12 vuodessa.

Maalämpölaitteisto on melko huoltovapaa, mikä osaltaan vähentää kiinteistöhuoltokustannuksia.

On suositeltavaa, että laitteistoa huolletaan ja tarkistetaan kuitenkin säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Takuuaikana, joka on 2–5 v. laitteesta riippuen, urakoitsija suorittaa takuuhuollot, jolloin puhdistetaan sihdit ja lisätään tarpeen mukaan maalämpönestettä keruupiiriin.

Esimerkkikohteemme asennustyöt kestävät noin 4–8 viikkoa riippuen tontin muodosta, poraussyvyydestä ja kaivutöitä aiheuttavista putkitusmatkoista.

Asennuksen jälkeen pannuhuoneesta tai sen osasta tulee tekninen tila, jota ei tarvitse paloluokitella erikseen. Pannuhuone voidaan ottaa hyötykäyttöön remontin jälkeen. Mikäli vanha pannuhuone on riittävän kookas, se voidaan suunnitella ja muokata vaikkapa asunnoksi tai vapaa-aika tilaksi yhtiön tarpeiden mukaan.

Maalämpörintamalla on alkanut melkoinen kuhina. Valtion sitoumukset vain vahvistavat tätä asiaa. Fossiilisten polttoaineiden osuuttahan tulee vähentää merkittävästi tulevina vuosina.

Mikäli tällaiseen hankkeeseen ryhtyy, tulee As Oy:n varmistaa, ettei tehdä epäonnistuneita laitevalintoja. Työ tulisi teettää asiantuntevalla urakoitsijalla. On tärkeää pitää huoli siitä, että mitoitukset on tehty tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Urakoinnissa ja toimituksissa saattaa olla sudenkuoppiakin. As Oy:n tulee varmistua urakkarajoista. Suositeltavaa on, että koko toimitus tilataan yhdeltä ja samalta urakoitsijalta porauksineen, asennuksineen, laitetoimituksineen, piha-alueidenviimeistelytöineen jne.

Maalämmön asennuksen yhteydessä suositellaan patteriverkoston tasapainotusta. Paras hyötyhän saadaan, kun patteriverkoston menoveden lämpötila on mahdollisimman alhainen.

Maalämpö on erittäin ympäristöystävällistä. Mikäli sähkö vielä tuotettaisi tuulivoimalla, niin käytännössä päästöjä ei juuri olisi.

Tälle lämmitysmuodolle ei myöskään toistaiseksi ole tiedossa verotuspaineita, koska sitä ei ole rekisteröity kiinteistöjen osalta.

Mika Putkisaari arvioi, että öljyllä lämmittäminen on historiaa 20 vuoden kuluttua. Tuleekin mieleeni, että missähän mahtaa olla vanhojen öljypannujen, öljysäiliöiden ja kaukolämpölaitteiden hautausmaa, kun purkuroinaa aletaan kelkkomaan urakalla vanhoista lämpökeskuksista.

Vanhat maan alla olevat öljysäiliöt tulee tarkistaa ja puhdistaa ennen ylös kaivamista. Mikäli maaperään on tullut vuotoja vanhasta öljysäiliöstä, joudutaan saastunut maa-aines kaivamaan säiliön ympäriltä pois. Maa-aineksesta otetaan näytteitä kaivutyön yhteydessä niin kauan, kunnes puhdas maa löydetään säiliön ympärillä olevasta maaperästä. Saastunut maa-aines tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Maalämmölle voidaan tehdä myös aluelämpökeskus palvelemaan useampia kiinteistöjä. Tuolloin täytyy varmistaa, etteivät pitkät lämmön siirtomatkat (vaakasiirrot) talojen välillä hukkaa energiaa matkalla. Todennäköisesti tästä vaihtoehdosta kuulemme lisää jatkossa.

Maalämpö lämmitysenergiamuotona on vielä niin uusi Suomessa, ettei käyttäjien kommentteja ole kovin pitkältä ajalta kuultavaksi. Henkilökohtaisesti uskon tämän lämmitysmuodon saavuttavan kärkisijan lämpömarkkinoilla.