Pelastuslakiuudistus: asuntojen palotarkastuksista tarveharkintaisia

Kuva: Pauli Seppälä
pelastustie
Taloyhtiöt ovat tehneet pelastussuunnitelmia laiskasti. Uusi laki ja sitä myöhemmin täydentävä ajatus pyrkivät tuomaan pelastussuunnitteluun yksinkertaisuutta ja konkretiaa. Taloyhtiöiden palotarkastukset ovat muuttumassa tarveharkintaisiksi.

Pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyä ja väestönsuojelua sääntelevän pelastuslain uudistamista on valmisteltu pitkään. Hanke on nyt loppusuoralla, sillä hallitus antoi esityksen uudeksi pelastuslaiksi eduskunnalle marraskuussa. Taloyhtiöitä kiinnostavia viilauksia on tulossa palotarkastuksia, pelastussuunnitelmaa ja väestönsuojia koskeviin kohtiin.

Yli-insinööri Kirsi Rajaniemi sisäasiainministeriöstä toteaa, että tavallisen taloyhtiön näkökulmasta vanhat ja tutut perusasiat pysyvät lakiesityksen mennessä läpi pääsääntöisesti ennallaan. Uloskäytävillä ei edelleenkään saa säilyttää tavaraa, pelastustiet on pidettävä auki ja palovaroittimet on oltava. Uusia hankintavelvoitteita taloyhtiölle ei tule.

Laki on pitkälti hienosäädetty versio vanhasta.

– Perusasiat on pyritty kirjoittamaan entistä selkeämmin, vahvistaa Rajaniemi

Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK) arvioi, että tavoite on onnistunut. SPEK oli yksi lukuisista asiantuntitahoista, joita kuultiin lain valmistelussa.

– Pelastusalan näkökulmasta laki on varsin onnistunut. Ministeriö on ollut avoin ja lain sisältöön on ollut aito mahdollisuus vaikuttaa. Kovin suuria muutoksia ei lopulta ole, musta ei muutu missään valkoiseksi. Tämä on edellisen lain parannettu versio, jossa on hiottu kentällä havaittuja hankaluuksia pois, toteaa Leino.

Pakkotarkastuksista tarveharkintaan

Taloyhtiön kannalta huomionarvoisia uudistuksia on tulossa palotarkastuksia, pelastussuunnittelua ja väestönsuojien rakentamista käsitteleviin kohtiin.

Nykyinen laki määrää, että palotarkastus kuuluu jokaiseen asuinkerrostaloon yksiselitteisesti. Koko talokannan tarkastaminen määrävälein syö kuitenkin suhteettomasti voimavaroja.

Haavemaailmassa palotarkastuksissa käännettäisiin kaikki maailman kivet, mutta todellisuudessa tähän ei ole aikaa. Pelastuslaitoksilla on valvontatyöhön vain rajalliset resurssit. Jos jokainen asuinrakennus tarkastetaan perinpohjaisesti, tämä on pois jostain muualta.

Tiukka palotarkastusvelvoite on ollut pelastuslaitoksille tavallaan jopa riesa. Kaikkia lakisääteisiä palotarkastuksia ei ole ehditty tehdä, jotta keskeisemmät toiminnot on voitu turvata.

Uudessa laissa tilanne muuttuu. Siinä palotarkastukset perustuvat paikalliseen riskiarviointiin.

– Lakiuudistuksessa haluttiin, että pelastuslaitoksilla olisi mahdollisuus miettiä tarkoituksenmukaisimmat tavat seurata ja valvoa. Esimerkiksi uudet kerrostaloalueet ovat pelastuslaitoksen näkökulmasta aivan erilaisia kuin vanhat, sanoo Rajaniemi.

Lisää huomiota riskikohteisiin

– Uuden lain muutokset juontavat juurensa siitä, että edellisessä laissa palotarkastusasia oli niin tiukkaan kirjoitettu, ettei pelastuslaitoksilla ollut mahdollisuutta suunnata valvontatyötä järkevästi. Nyt valvonta voidaan kohdistaa sinne, missä sitä todella kaivataan. Näin päästään vaikuttamaan ongelmakohteisiin, joissa onnettomuuksia ja tulipaloja tapahtuu. Jos jossain kaupunginosassa tulipaloja tapahtuu tavallista enemmän, tarkastusresursseja voidaan kohdentaa sinne. Enää ei tarvitse käydä läpi kaupungin koko isoa kiinteistömäärää, jolloin suuri osa työstä on turhaa. Pääosa taloyhtiöistä hoitaa oman turvallisuutensa ja osaa asiansa, sanoo Leino.

Pelastuslaitoksella on käytössään palotarkastusten lisäksi myös muita valvonnan keinoja.

– Jatkossa pelastuslaitos voi hoitaa valvontatehtäviä esimerkiksi neuvontatilaisuuksien järjestämisellä. Se voi myös tehdä niin sanottua operatiivista palotarkastusta eli käydä katsomassa tärkeitä asioita kuten pelastustiet ja opastemerkinnät käymättä kuitenkaan läpi kaikkea, mitä palotarkastuksiin nykyisin sisältyy, kertoo Rajaniemi.

Rajaniemi kertoo, ettei mikään pelastuslaitos ole päättänyt kategorisesti luopua kaikista asuinrakennusten palotarkastuksista. Tulevaisuus näyttää, millaisiksi käytännöt muotoutuvat, sillä harkinta on paikallisilla pelastuslaitoksilla.

Tarkastusmaksut tulevat

Nykyisen pelastuslain mukaiset viranomaistehtävät hoidetaan maksutta. Uuden laissa asiaan tulee iso periaatteellinen muutos. Jatkossa mukaan pelastuslaitos voi periä maksun valvontatoimenpiteistä – esimerkiksi palotarkastuksista.

– Alustavasti pelastuslaitosten suunnitelmissa on ollut, että ensi vaiheessa maksuja ei tule ja jos tuleekin, kyse olisi hyvin pienestä laskusta. Kevään kuluessa tulee tarkempaa tietoa siitä, millaiseen malliin pelastuslaitokset ovat yhteisessä ajattelussaan lähdössä, kertoo Rajaniemi.

Rajaniemi arvioi, että maksu olisi niin pieni, ettei se vastaisi edes kustannuksia.

– Maksu voisi olla samantyyppinen kuin terveyskeskusmaksu niin, että sen vaikutuksesta molemmat osapuolet kokisivat tarkastuksen merkittäväksi.

Leinokin arvioi, että mahdollinen perusmaksu tulee olemaan marginaalinen. Sen sijaan jatkotarkastukset saattavat olla hintavampia.

– Jos tarkastuksessa osoittautuu puutteita, silloin jälkitarkastuksen hinnoittelulla voi olla ohjaavaa vaikutusta.

Vasta käytäntö osoittaa, millaisiksi maksut muodostuvat.

Uuden lain mukaan pelastuslaitos voi periä maksun myös hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta. Tällä tähdätään paljon turhia hälytyksiä aiheuttavien virheilmoitusten vähentämiseen.

Väestönsuojien rakentaminen vähenee

Voimassa olevan pelastuslain mukaan väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten silloin, kun kerrosala on vähintään 600 neliömetriä ja kiinteistössä asutaan tai työskennellään pysyvästi.

Uudessa laissa raja kaksinkertaistuu. Väestönsuoja tulee rakentaa rakennuksiin, joiden kerrosala on yli 1 200 neliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksissa väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja nousee 1 500 neliömetriin.

Taloyhtiöiden kannalta kiinnostavinta on, että rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovutaan. Sen tilalle asetetaan väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin.

Muutosten arvioidaan pienentävän väestönsuojien rakentamisen kustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Asetustasoista sääntelyä uudistamalla suojien rakentamiskustannusten arvioidaan alenevan lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa.

Uuden pelastuslain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu keväällä 2011.


Potkua pelastussuunnitteluun

Nykyisen pelastuslain mukaan vähintään viiden huoneiston asunto-osakeyhtiöissä on oltava tehtynä pelastussuunnitelma. Taloyhtiöt ovat olleet suunnitelmien tekemisessä valitettavan laiskoja ja alueelliset erot aktiivisuudessa ovat valtavia

Kyseessä on yksi nykyisen pelastuslain heikoimmin toteutuneista kohdista. Perustavanlaatuinen ongelma on ollut, että pelastussuunnitelma on koettu paperiksi, joka tehdään pelastuslaitosta varten byrokratian vuoksi. Tosiasiassa pelastuslaitos ei tee suunnitelmalla mitään, vaan se on tehtävä kiinteistön ja sen asukkaiden parhaaksi.

Pulmiin on kiinnitetty lakiuudistuksessa huomiota.

– Laissa korostetaan, että suunnitelmaa ei tehdä pelastuslaitosta vaan kiinteistöä varten, sanoo Kirsi Rajaniemi.

Samalla lakia yksinkertaistetaan. Pelastussuunnitelmasta todetaan nyt ytimekkäästi, että siinä ”on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.”

– Aiemmassa laissa oli menty ehkä liiankin syvälle. Sen kun luki, tuntui, että huh huh, tekemistä on hurjasti eikä siitä taida taloyhtiö selvitä. Nyt on selkeä kolmen kohdan lista ja neljäs kaatopykälä, toteaa Leino.

Asetus täsmentää suunnittelun detaljeja

Leino on tyytyväinen siihen, että vaarojen ja riskien arvioinnissa nostetaan esiin johtopäätelmät. Riskien arvioinnista ei ole juuri hyötyä, jos arvio ei johda mihinkään.

Pelastussuunnitelman tekemisestä määrätään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Siinä voidaan säätää lakia yksityiskohtaisemmin suunnitelman sisällöstä ja muista yksityiskohdista.

Yhdeksi syyksi suunnitelmien puutteeseen on epäilty epäselvyyttä siitä, mitä suunnitelman kuuluu sisältää.

– Parin seuraavan vuoden aikana on tarkoitus selvittää, onko este pelastussuunnitelmien tekemiselle selkeiden ohjeiden puute. Tarkoituksenmukaisten mallien ja ohjeiden saatavuutta pyritään edesauttamaan, jotta asia saataisiin käytännössä kuntoon, kertoo Rajaniemi.

Lakiuudistuksessa selkeytetään pelastussuunnitelman tekemistä koskevia vastuita. Tähän asti ongelmallisia ovat olleet toimistohotellit ja vastaavat rakennukset, joissa on useita itsenäisiä toimijoita. Nyt laatimisvelvoite määritellään haltijan vastuulle.