Kuva: Minerec Oy
Kaksi kerrostaloa käsittävä As Oy Tommolan Säästötornit vaihtoi kaukolämmöstä poistoilman ryydittämään maalämpöön.
Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit siirtyi monen muun suomalaisen taloyhtiön tavoin maalämpöön, mutta teki sen tavallista paremmin. Taloyhtiön maalämpöjärjestelmä saa lisäpotkua poistoilman hukkalämmöstä. Poistoilmasta irtoaa ilmaista energiaa niin paljon, että tarvittavien lämpökaivojen määrä väheni noin 30 prosenttia. Pelkkään maalämpöön verrattuna sekä alkuinvestointi että energiankulutus laskivat.
Kaukolämmön vaihtaminen maalämpöön laskee kiinteistöön sisään ostettavan energian määrää radikaalisti. Kiinteistöstä ulos menevään energiaan se ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla: talon ilmanvaihto puhaltaa valtavan määrän lämpöä pihalle aivan niin kuin ennenkin.
Tyypillisessä suomalaisessa 50–70-luvun kerrostalossa noin kolmasosa lämmöstä menee ilmanvaihdon kautta taivaan tuuliin. Tällainen oli tilanne vielä viime vuonna myös Heinolan Tommolankadulla 2 taloa ja 60 huoneistoa käsittävässä As Oy Tommolan Säästötorneissa.
– Kiinteistön poistoilman mukana meni ulos noin 220 megawattituntia vuodessa, kertoo Niilo Tervo Minerec Oy:stä.
Vaan ei mene enää. Aiemmin kaukolämmöllä lämmenneessä talossa pyörähti joulukuussa käyntiin lämpöpumppuhybridi, joka hyödyntää sekä lämpökaivoista että poistoilmasta saatavaa lämpöä. Vastaavassa mittakaavassa ei tällaista maa–poistoilmalämpöhybridiä ole Suomessa aiemmin rakennettu.
Ulos puhalletusta 220 megawatista saadaan ensimmäisten arvioiden mukaan talteen noin 60 prosenttia. Lämpöenergia siirretään lämmönvaihtimen kautta maakeruupiiriin nesteeseen.
Siinä missä maalämpöpumpulle nousee kallioon poratusta lämpökaivosta normaalisti noin +4-asteista nestettä, Tommolankadulla se on poistoilmasta saatavan lisäpotkun ansiosta noin +6–7-asteista.
Kohteen mitoittanut ja sen työmaavastaavana toiminut Tervo kertoo, mitä tämä tarkoittaa käytännössä:
– Keruunesteen lämpötilan nostaminen asteella laskee sähkönkulutusta reilut 3 prosenttia. 2 asteen nousulla päästään 6–7 prosentin energiansäästöön.
Vuosihyötysuhde jopa yli 4
Tommolankadun hybridijärjestelmä on pyörinyt liian lyhyen ajan, jotta vuositason energiansäästöstä voitaisiin antaa vielä varmoja lukemia. Lupaavan alun perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että sähkönkulutus on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin mitä se olisi, jos olisi rakennettu pelkkä maalämpöjärjestelmä ilman poistoilman lämmöntalteenottoa.
– Ensimmäisinä viikkoina sähkönkulutus on ollut aika paljon pienempi kuin uskallettiin ennakoida. Viime talven kovimpina pakkaspäivinä kaukolämpöä kului noin 5 megawattituntia vuorokaudessa. Nyt sähköä on kulunut kovimpina pakkaspäivinä vain hieman reilu megawattitunti, laskeskelee taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Sirkesalo järjestelmän oltua toimintakunnossa reilut kolme viikkoa.
Maalämpöjärjestelmillä päästään Suomen oloissa tyypillisesti hieman yli 3:n vuosihyötysuhteeseen eli cop:hen. Hyötysuhde 3 tarkoittaa, että 1 kilowatilla sähköä saa 3 kilowattia lämpöä.
– Näyttäisi siltä, että täällä vuosihyötysuhde on 4 ellei ylikin, arvioi Minerecin toimitusjohtaja Pekka Lantto.
Ei tarvita insinööriä ymmärtämään, mistä ilmainen lisäenergia tulee. Ennen rakennuksen ilmastointi lämmitti heinolalaisten harakoiden pakkaspäiviä puhaltamalla ulos +22-asteista ilmaa. Nyt poistoilmasta puristetaan energiaa hyötykäyttöön niin, että sen lämpötila on enää muutaman asteen verran plussan puolella.
Porareikien määrä putosi noin kolmanneksen
Miksei poistoilman lämpöä hyödynnetä maalämmön kanssa aina – onko alkuinvestointi niin kallis?
Ei ole. Se on halvempi kuin pelkkään maalämpöön siirryttäessä.
Tämä johtuu siitä, että poistoilmasta irtoavan lämpöenergian ansiosta lämpökaivoja tarvitaan tavanomaista vähemmän.
– Kilpailevissa tarjouksissa oli yleensä noin 20 porareikää. Tässä varauduttiin 16:een, mutta lopulta tehtiin vain 14, kertoo Sirkesalo.
Yksi lämpökaivo maksaa tavallisesti noin 5 000 euroa. Poraamatta jäävät kaivot säästävät enemmän kuin poistoilman hyödyntäminen lämmönvaihdinten rakentamisineen maksaa. Sirkesalo kertookin, että taloyhtiön saamien tarjousten hinnat pyörivät noin 250 000 euron yli 300 000 euron välillä ja että Minerecin tarjous oli halvimmasta päästä.
Pekka Lantto toteaa, että noin 30 prosenttia vähemmän kaivoja on usein pätevä nyrkkisääntö. Mitään kaikkialla pätevää kaivotakuuta ei voi antaa, vaan jokainen kohde on omansa.
– Asia lasketaan tapauskohtaisesti ja se on kiinni monesta asiasta, kuten poistoilman määrästä, muistuttaa Lantto.
As Oy Tommolan Säästötornit on varautunut kymmenen vuoden kuoletusaikaan, mutta tällä hetkellä järjestelmä vaikuttaa maksavan itsensä takaisin odotettua nopeammin.
Ilmasta energiaa.
Ratkaisu vanhan talon energiatehokkuusongelmiin
Uusiin rakennuksiin tehdään hyvällä hyötysuhteella toimiva lämmöntalteenotto eli niin sanottu kaksisuuntainen ilmanvaihto. Leijonanosa Suomen kerrostaloista on kuitenkin rakennettu muutama vuosikymmen sitten, varustettu yksisuuntaisella ilmanvaihdolla ja vailla minkäänlaista poistoilman lämmöntalteenottoa. Niissä kaksisuuntaisen ilmanvaihdon rakentaminen on tolkuttoman kallista ja tilanahtauden vuoksi vaikeaa.
Rakennuskannan hidasta uusiutumista harmitellaan ja pohditaan, miten vanhat, energiasyöpöt talot saataisiin mukaan energiansäästötalkoisiin.
As Oy Tommolan Säästötornien esimerkki laittaa ihmettelemään, miksei poistoilmasta irtoava ilmainen energia kelpaa kaikille maalämpöön siirtyville. Poistoilman lämmön saa vanhassa talossa talteen verrattomasti helpommin lämpöpumpputekniikalla kuin ilmanvaihdon saneerauksella. Tämä ei edellytä edes maalämpöön siirtymistä, vaan pelkkä poistoilmalämpöpumppu voidaan asentaa vaikkapa kaukolämmön tueksi, kuten Minerec vastikään tekikin eräässä tamperelaisessa vuokratalossa. Tällainen ratkaisu on omiaan sellaisiin keskustojen kiinteistöihin, joiden tontille ei mahdu lämpökaivoja.
Kaksisuuntaisesta ilmanvaihdosta ei ole hyöytyä silloin, kun ulos ja sisään menevän ilman lämpötilaero on pieni. Sen sijaan lämpöpumppuun perustuva järjestelmä hyödyntää poistoilman lämpöä myös kesällä käyttöveden lämmittämisessä.
Hyödyntäminen alkutekijöissään
Poistoilman hyödyntämisessä tarvittava tekniikka ja osaaminen ovat olleet olemassa jo pitkään. Suomessa myytävä lämpöpumpputekniikka on valtaosin kotoisin Ruotsista ja Pekka Lantto kertoo, että tämäntyyppiset kiinteistöhybridit ovat lahden toisella puolella jo arkea. Minerecille Ruotsin kuviot ovat tuttuja, sillä yritys on kotoisin Pellosta, ja Tornionjokilaakso sijaitsee tunnetusti käytännössä kahdessa maassa yhtä aikaa.
– Olemme jatkuvasti yhteydessä ruotsalaisten toimijoiden kanssa. Saamme sieltä paljon tietoa ja toisaalta annamme sitä itsekin, sanoo Lantto.
Todennäköisesti Suomessa poistoilmaa ei osata hyödyntää nuoren lämpöpumppukulttuurimme vuoksi. Suurten kiinteistöjen lämpöpumppujärjestelmiä on tehty maassamme vasta muutama vuosi. Alan yrityksillä on hybrideiksi laajennettujen maalämpöjärjestelmien rakentamisesta kokemusta yleensä joko vähän tai ei lainkaan.
Ja vaikka osaamista olisikin, maalämpö on jo sellaisenaan hyvässä maineessa ja mainio myyntiartikkeli. Monimutkaisen järjestelmän rakentaminen on aina omanlaisensa riski. Jos on helppo ja vaivalloinen vaihtoehto, ensin mainitun tekeminen käy kertyneen rutiinin vuoksi nopeammin ja paremmalla katteella eikä asiakas osaa vaikeaa pyytää, mennään luonnollisesti siitä, missä aita on matalin.
– Tämä on Suomessa niin uutta, että moni menee mieluummin perinteisellä kaavalla. Ei kyse mistään rakettitieteestä ole, mutta vaivaa vaaditaan, toteaa Tervo.
– Pilottiprojektiin osallistuminen vaatii rohkeutta sekä asiakkaalta että tekijältä. Tämä taloyhtiö valitsi meidät ja uskoi asiaan, mikä on suuri luottamuksen osoitus, kiittää Lantto.
”Poistoilmasta ei saa lämpöä talteen ja se on huuhaata”
As Oy Tommolan Säästötornit osasi kysyä jo tarjouspyyntövaiheessa, voisiko lämmöntalteenottoa hyödyntää. Tämä johtui siitä, että taloyhtiön hallituksessa on tavallista enemmän teknistä osaamista.
Pyyntö huomioitiin ainoastaan Minerecin tarjouksessa. Kun taloyhtiössä oli kyseiseen tarjoukseen jo päädytty, eräs kilpailija teki vielä vastatarjouksen hybridijärjestelmästä.
– Sanoin siihen, että miksi ette sitten heti tarjonneet sitä, vaikka sellaista erikseen kyseltiin, tuumaa Jorma Sirkesalo.
Osapuolten tarpeet kohtasivat, sillä Minerec oli etsinyt jo tovin pilottikohdetta. Yritys oli edennyt noin vuosi sitten eräässä taloyhtiössä neuvotteluihin asti, mutta sen palkkaama energia-asiantuntija astui väliin.
– Meille ilmoitettiin jonkun konsultin suulla, että poistoilmasta ei saa lämpöä talteen ja se on huuhaata. Mitään perusteluja ei esitetty. Tämä oli hätkähdyttävää. Henkilö esiintyi energia-alan asiantuntijana, muistelee Lantto.
Tommolankadulla riitti järki ymmärtämään, että talon ilmastointitorvet eivät puhaltaneet talvipakkaseen huuhaata vaan lämpöenergiaa.
Kuva: Minerec Oy
Tekniseen tilaan sijoitettu keskus jakaa lämmön taloyhtiön molempiin rakennuksiin.