Kuva: Pauli Seppälä
Isännöitsijä Pekka Aalto kertoo, että joissain kaupungeissa kaukolämpökustannusten kasvu lykkää talojen peruskorjauksia. Korjauvelka kasvaa ja putket vuotavat.
Kaukolämmön kallistuminen saa joillain paikkakunnilla kerrostalot ränsistymään. Putket paukkuvat, koska korjaamiseen ei jää rahaa asumisen juoksevien kulujen paisuessa.
VTIS Group Oy:n yhtiöiden Valkeakosken Tili ja Isännöinnin sekä Helsingin Pro Isännöinnin toimitusjohtaja Pekka Aalto isännöi taloyhtiöitä pääalueinaan Valkeakoski, Helsinki ja Tampere. Hän on vuosien saatossa huomannut, että vaikka talvet olisivat kaupungeissa koko lailla samanlaisia, lämmityslaskut ovat kovin erilaisia.
– Kiinteistön sijaintikunnalla on huomattava merkitys kaukolämpökustannuksiin ja sitä kautta omistamisen ja asumisen kustannuksiin. Esimerkiksi Helsingin ja Valkeakosken välillä isohkossa kerrostalossa erot lämmityskuluissa nousevat yli 15 000 euroon vuodessa.
– On varsin hyvin tiedossa, että kaukolämmön hinnoittelua eivät ohjaa vain ulkoiset tekijät vaan emoyhtiön eli kunnan rahantarve. Se on käytännössä piilovero, täräyttää Aalto.
Aalto laskeskelee, että kaukolämpökustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin öljyn maailmanmarkkinahinnan.
– Lämmityskustannukset ovat helposti yli kolmanneksen asunto-osakeyhtiön hoitomenoista. Ne ovat nousseet suhteessa paljon nopeammin kuin kiinteistön muut ylläpitokustannukset.
Kaupunkikohtainen heittely hurjaa
Kiinteistöliiton indeksitalovertailuun kerätään vuosittain tiedot samanlaisen, vakioidun kerrostalon – niin sanotun indeksitalon – kustannuksista eri suomalaiskaupungeissa. Se kertoo, että muut kustannukset ovat nousseet 2008–2012 yhdeksässä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 7,5 prosenttia ja kaukolämpö 33,8 prosenttia.
Öljyalan keskusliiton tilastojen mukaan raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on noussut samalla aikavälillä 97,44 dollarista barrelilta 111,95 dollariin eli 14,9 prosenttia. Kevyt polttoöljy taas on kallistunut 83,93 sentistä litralta 113,31 senttiin eli 35 prosenttia. Vuosihinnat on saatu laskemalla kalenterivuoden kuukausihintojen keskiarvo.
Kaukolämmön hinnassa silmiinpistävää on paikkakuntakohtainen heittely. Jyväskylässä kaukolämpö on kallistunut Kiinteistöliiton vertailun mukaan viidessä vuodessa 16,3 prosenttia mutta Tampereella peräti 48,7 prosenttia.
– Kun kaukolämmössä tehdään hinnoittelumuutoksia, ne ovat hyvin epäjohdonmukaisia eri yhtiöiden välillä. Yksi nostaa samoilla perusteilla viisi, toinen 15 prosenttia.
Korjaamiseen ei jää rahaa
Suomen kiinteistöjen korjausvelaksi on arvioitu 30–50 miljardia euroa. 1960–1980-luvuilla rakennettu suuri kiinteistömassa on tulossa peruskorjausikään tai on siinä jo.
Aalto sanoo, että joillain paikkakunnilla kaukolämmön hinnannoususta puhutaan yhtiökokouksissa yhtenään. Kiinteistöjen järkevä hoito on vaikeaa, sillä pelkästään kaukolämmön hinnannousu aiheuttaa vastikkeisiin suuria korotuspaineita eikä rahaa jää muuhun.
– Vastikkeissa on kaukolämmön vuoksi paineita ja jos niitä ei saada purettua, se tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että korjausmenoja vedetään alas. 1960–1970-lukujen taloja pitäisi korjata hurjaa vauhtia jo nyt, mutta monessa rakennuksissa peruskorjauksia ei ole edes aloitettu ja putkiston tekninen käyttöikä on ummessa. Korjausvelasta puhutaan ja se kasvaa edelleen, sillä investointipäätöksiä viivytellään, koska asumisen hinta nousee. Monessa yhtiössä aletaan olla tilanteessa, että kun tehdään peruskorjauksia ja lisätään se asumiskustannuksiin, on halvempaa mennä asumaan vuokralle kuin asua omassa asunnossa, kummastelee Aalto.
Aalto kertoo, että monissa yhtiöissä pohditaan kaukolämmön vaihtoehtoja, mutta harva on tarttunut vielä tuumasta toimeen. Maalämpö mahdollistaa suurimmat säästöt, mutta suuri alkuinvestointi pelottaa ja pitkän puoleinen on vaikea viedä läpi yhtiössä.
– En usko, että ainakaan lyhyellä aikajänteellä kaukolämmöstä lähdetään merkittävästi maalämpöön. Investointi on niin iso, että takaisinmaksuaika pyörii ainakin kymmenen vuoden tienoilla.
Poistoilmasta apua?
Maalämpöä vakavammin harkitaan Aallon mukaan poistoilman lämmöntalteenottoa lämpöpumpun avulla. Tällöin kaukolämpö pysyy pääasiallisena lämmitysmuotona, mutta lämpöpumpulla saadaan lämmityskuluja alas muutamia kymmeniä prosentteja. Poistoilmalämpöpumppu on suhteessa sitä edullisempi rakentaa, mitä suurempi määrä huoneistoja on samassa ilmanvaihtokanavassa.
– Lämmöntalteenottolaitosten hyödyntämistä mietitään varsinkin 1–2-kerroksisissa taloissa, joissa investointikustannus jää suhteellisen matalaksi.
Tällaisissa rakennuksissa puhutaan alle viiden vuoden kuoletusajoista.
– Uusia ratkaisuja tulee markkinoille koko ajan ja uskonkin, että tulevaisuudessa mietitään yhä enemmän kaukolämpökustannusten pienentämistä sen rinnalle tulevilla lämmitysmuodoilla.
Aalto lisää, että kaukolämmössä on taloyhtiöille positiivisiakin asioita, kuten pienet laiteinvestoinnit sekä helppous ja toimintavarmuus. Suurten lämpöpumppujärjestelmien ylläpitokustannuksista ei ole varmaa tietoa, joten niihin ei mielellään lähdettäisi.
Ei ennen kuin on pakko.
Kaukolämmön hintatilastoja
Kaukolämmön hinta indeksitalossa 2008–2012 (€/m²/kk)
| Espoo | Helsinki | Jyväskylä | Kuopio | Lahti | Oulu | Tampere | Turku | Vantaa | Keskiarvo | |
| 2012 | 1,22 | 1,04 | 1,07 | 0,90 | 1,07 | 0,78 | 1,16 | 1,26 | 1,20 | 1,08 |
| 2011 | 1,08 | 0,96 | 1,03 | 0,90 | 0,98 | 0,78 | 1,04 | 1,27 | 1,09 | 1,01 |
| 2010 | 0,93 | 0,79 | 1,00 | 0,77 | 0,90 | 0,71 | 0,92 | 1,03 | 0,86 | 0,88 |
| 2009 | 0,85 | 0,92 | 0,94 | 0,77 | 0,91 | 0,64 | 0,91 | 0,98 | 0,86 | 0,86 |
| 2008 | 0,85 | 0,82 | 0,92 | 0,62 | 0,82 | 0,57 | 0,78 | 1,01 | 0,86 | 0,81 |
| Muutos 2008–2012 | 43,5% | 26,8% | 16,3% | 45,2% | 30,5% | 36,8% | 48,7% | 24,8% | 39,5% | 33,8% |
Taulukossa on kaukolämmön hintakehitys Kiinteistöliiton vuotuisessa indeksitalovertailussa eräissä suurimmissa kaupungeissa. Luvut ovat yhtä asuineliötä kohti jyvitettyjä kuukausikustannuksia. Indeksitalo on normaali 30-vuotias, 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa.
Indeksitalon muut kulut 2008–2012
| Espoo | Helsinki | Jyväskylä | Kuopio | Lahti | Oulu | Tampere | Turku | Vantaa | Keskiarvo | |
| 2012 | 0,98 | 1,38 | 1,41 | 1,22 | 1,27 | 1,06 | 1,21 | 1,23 | 1,07 | 1,20 |
| 2011 | 0,99 | 1,36 | 1,32 | 1,20 | 1,24 | 1,05 | 1,11 | 1,23 | 1,09 | 1,18 |
| 2010 | 0,95 | 1,30 | 1,21 | 1,13 | 1,16 | 1,01 | 1,07 | 1,16 | 1,06 | 1,12 |
| 2009 | 0,85 | 1,14 | 1,06 | 1,10 | 0,99 | 0,92 | 0,95 | 1,03 | 0,99 | 1,00 |
| 2008 | 0,98 | 1,33 | 1,13 | 1,14 | 1,10 | 1,08 | 1,03 | 1,19 | 1,09 | 1,12 |
| Muutos 2008–2012 | 0,0% | 3,8% | 24,8% | 7,0% | 15,5% | -1,9% | 17,5% | 3,4% | -1,8% | 7,5% |
Taulukossa on indeksitalo-vertailun kustannuskehitys eräissä suurimmissa kaupungeissa ilman kaukolämmön osuutta.
Kaukolämmön hintavertailua 2012
| yhtiö | kaupunki | huoneistot | kerroksia | til. m³ | lämm.kust. €/v | MWh/v | €/MWh | kWh/m³ |
| As Oy Laivastokatu 14 | Helsinki | 36 | 5 | 16196 | 38001 | 639 | 59,47 | 36,71 |
| As Oy Ramsaynranta | Helsinki | 36 | 6 | 11000 | 30046 | 477 | 62,99 | 43,36 |
| As Oy Porin Aittakoto | Pori | 43 | 4 | 11700 | 34518 | 532 | 64,88 | 45,57 |
| As Oy Linnakoto | Tampere | 27 | 4 | 6910 | 22302 | 302 | 73,85 | 43,70 |
| As Oy Jänismäki | Vlk | 35 | 4 | 8140 | 37304 | 436 | 85,56 | 53,56 |
| As Oy Lotilanhovi | Vlk | 31 | 6 | 9105 | 24496 | 285 | 85,95 | 31,30 |
| As Oy Välikari | Vlk | 34 | 4 | 7310 | 25818 | 300 | 86,06 | 41,03 |
Vertailun on koonnut isännöitsijä Pekka Aalto. Vertailun taloyhtiöt ovat asuinkerrostaloja, joissa on 30–50 huoneistoa ja 2–5 porraskäytävää
Vertailun lämmityskustannus sisältää:
– energiamaksut
– tilaustehon/perusmaksut
– arvonlisäveron 23 %