Kuva: Kaisa Koskinen
Vuotovahinkojen korjaaminen on kallistunut korjauskustannusten nousun sekä korjausmenetelmien kehittymisen vuoksi.
Finanssialan keskusliiton juuri julkistettu vuotovahinkoselvitys on kerrostalojen osalta karua luettavaa. Vielä edellisessä, vuonna 2003 tehdyssä selvityksessä eniten vuotoja tapahtui omakotitalotyyppisissä rakennuksissa. Tuoreessa selvityksessä kerrostalot ovat kirineet omakotitalojen ohi.
Vuoden 2003 vuotovahinkoselvityksessä 42 prosenttia vahingoista tapahtui omakotitaloissa, mökeillä ja maatiloilla ja 31 prosenttia kerrostaloissa. Uusi selvitys toteutettiin vuosina 2007–2008 ja siinä paikat ovat vaihtuneet. Nyt vahingoista tapahtui kerrostaloissa 44 prosenttia ja omakotitalotyyppisissä rakennuksissa 32 prosenttia.
Tutkimus kertoo, että niin omakotitaloissa, mökeillä, maatiloilla kuin pari- ja rivitaloissakin vuotovahingot vähenivät. Sen sijaan kerrostaloissa vahingot lisääntyivät 55 prosenttia.
– Taloyhtiöiden heikkokuntoiset putkistot ovat merkittävin vuotojen aiheuttaja. On kauheaa, jos Suomen rakennuskanta homehtuu ja mätänee vuosien saatossa. Laskut ovat jotain aivan muuta kuin pelkät vuotovahinkokorvaukset, sanoo FKL:n vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen.
Vakuutuksen irtisanominen äärimmäinen keino
Vakuutusyhtiöille vuotavat putket ovat kallis riesa. Ne ovat myös turha riesa, sillä putkiremontin lykkäämisellä ei voita mitään. Ulkopuolinen taho ei voi pakottaa taloyhtiötä kunnostamaan putkiaan, kannustaa sen sijaan kyllä.
– Keinot löytyy, niitä on vain käytetty harvinaisen vähän. Eräät vakuutusyhtiöt ovat ryhtyneet sanomaan irti vuotovakuutuksia kohteista, joissa putket paukkuvat koko ajan. Tämä on perusteltua siten, että tilanne ei ole reilu niille taloyhtiöille, jotka huolehtivat putkistonsa kunnosta. Tällaista kehitystä on keskusliitossa pyritty jarruttamaan tiedottamisella ja muulla ennaltaehkäisyllä.
Käytännössä kaikki vakuutusyhtiöt ovat kirjanneet vuotovahinkovakuutustensa ehtoihin, että vahingon sattuessa maksettava korvaus alenee putkiston iän mukaan.
– Vakuutusyhtiöillä on hyvin yleisesti käytössä sellainen menettely, että putkiston iän ylittäessä 20 vuotta se alkaa vaikuttaa korvauksen määrään. Tavallisesti korvausta alennetaan tässä vaiheessa 20 prosenttia, 30 vuoden kohdalla 30 prosenttia, 40 vuoden kohdalla 40 prosenttia ja 50 vuoden kohdalla voidaan alentaa jo 60 prosenttia, kertoo riskienhallintapäällikkö Seppo Vihervaara Fenniasta.
Perusteellinen korjaaminen nostaa korvauksia
Vakuutusyhtiöitä harmittava trendi on myös keskivahingon hurja kasvu. Se on tällä hetkellä noin 4 000 euroa kun se 20 vuotta aiemmin oli noin 1 600 euroa.
Nousu johtuu korjaamisen muuttumisesta eikä vahinkojen muuttumisesta. Korjaaminen on vuosi vuodelta kalliimpaa.
Kyse ei ole yksinomaan kustannustason noususta vaan myös siitä, että vuotovahinkojen korjausmenetelmiltä vaaditaan entistä enemmän. Kosteiden tilojen rakentamisohjeita ja -määräyksiä on tiukennettu homeen pelossa.
Vuonna 1988 vuotovahingon korjaamisessa ei edellytetty nykyisenkaltaisia menetelmiä. Esimerkiksi kosteuseristäjän on nyt oltava sertifioitu henkilö.
– Vakuutusyhtiöt pyrkivät korjaamaan vanhan kohteen nykyaikaiselle tasolle. Kosteuseristyksessä joudutaan käyttämään entistä kalliimpia aineita menetelmiä, mikä näkyy korjausmenoissa. Lisäksi työkustannukset ovat nousseet ja materiaali kallistunut, sanoo Pekurinen.
Jälkihoidossa huomion kiinnittäminen vaurion jälkeiseen kuivatukseen on Pekurisen mukaan lisääntynyt.
– Kun tästä ei ole selviä ohjeita, vakuutusala pelaa varman päälle. Ei haluta, että 4–5 vuoden kuluttua tullaan sanomaan, että jätitte paikat märiksi ja siitä aiheutui kosteusvaurio.
Viime vuosina vakuutusala on kouluttanut itse kosteuskartoittajia kosteusvaurion laajuuden selvittämiseen. He ovat riippumaton, kolmas osapuoli, joka tarttuu ensimmäisenä toimeen.
– Tämäkään ei ole tietenkään ilmaista. Sieltä saattaa tulla 400–500 euroa pohjalle ennen kuin vahingolle on edes tehty yhtään mitään.
Ehjänkin putken saa tulvimaan
Putkiston kunto ei suinkaan ole aina viemäriputkien tulvimisen takana. Asukkaat osaavat olla niiden tukkimisessa varsin luovia.
– Viemäreistä löytyy esimerkiksi raikastimia, hammasharjoja, lusikoita, alusvaatteita, pyyhkeitä ja meikkirasioita, kertoo viemäreitä työkseen kuvaava Timo Huttunen.
Huttusen omituisin löydös on jäännökset joulukuusesta, joka oli vedetty vessanpöntöstä alas. Toinen toistaan ihmeellisemmät viemäriin hukatut esineet tukkivat viemärien mutkakohtia ja kun tukos on riittävän massiivinen, viemäri tulvii jostain yli.
– Kerrostaloissa viemäröinti on suurin ongelma ja on päivänselvää, että tukkeumat johtuvat asukkaan käyttäytymisestä. Viemäriin työnnetään asiaankuulumatonta tavaraa, vaikka sinne kuuluu vain ”se” itse eikä mikään muu, sanoo Pekurinen.
Vahinkoja voi ehkäistä järjenkäytöllä
Äärimmäisen yksinkertainen ja valitettavan usein unohdettu keino ennaltaehkäistä vahinkoja on sulkea hana astianpesu- tai pyykkikoneesta silloin, kun laitetta ei käytetä. Tämän tulisi olla samanlainen refleksi kuin vesihanan sulkemisen käsienpesun jälkeen.
On toinenkin yksinkertainen konsti. Älä jätä konetta päälle, jos lähdet pois kotoa.
– Kun koneita ei jätettäisi valvomatta käyntiin, ehkäistäisiin paljon turhia vahinkoja. Tällöin kuulee, jos keittiöstä tai kylpyhuoneesta kuuluu omituista loiskintaa, sanoo Pekurinen.
Tutkimuksessa paljastui kerrostaloissa astianpesukoneen aiheuttamia vahinkoja yli kuusinkertainen määrä pyykkikoneisiin verrattuna.
– Tämä johtuu osin siitä, että jälkiasennuksissa on tehty virheitä. Poistoletkumateriaali on luvattoman heikkoa ja raksahtaa jopa jo asennettaessa halki. Lisäksi keittiössä on harvoin lattiakaivoa, johon taas pyykinpesukoneen vesi valuu.
Vuotovahinkoselvitys 2007–2008
Finanssialan keskusliiton vuotovahinkoselvitys 2007–2008 on FKL:n vuonna 2003 tekemän vastaavan selvityksen seurantatutkimus. Selvityksen loppuraportti valmistui tammikuussa 2010.
Selvitystä varten kerättiin tiedot 2 210 vuotovahingosta, jotka tapahtuivat vakuutusyhtiöiden vakuuttamissa kohteissa. Edellinen selvitys perustui 2 051 vuotovahingon tietoihin.
Aineisto kerättiin kyselyllä, joka toteutettiin 1.11.2007–31.10.2008. Tutkimus käsitti kaupungit ja kunnat Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa. Alueiden valintaperuste oli, että ne ovat väestöpohjaltaan samanlaisia mutta rakennuskannaltaan erilaisia.
Selvityksen vahingoista korvattiin kokonaan tai osittain 86 prosenttia eli koko lailla yhtä paljon kuin vuoden 2002 tutkimuksessa.
Kerrostaloissa viemäri oli yleisin vuodon syy, omakotitaloissa taas kylmävesijohto. Eniten laitevahinkoja aiheutti astianpesukone, joka oli syynä 13,9 prosenttiin kaikista tutkimuksen vahingoista.
Yleisin syy korvauksen epäämiseen oli rakennusvirhe, joka oli taustalla 42 prosentissa vahingoista. 13 prosenttia epäämisistä johtui hoidon tai huollon laiminlyönnistä.
Mekaaninen rikkoutuminen oli vuotovahingon syynä useimmin, 42 prosentissa tapauksista. Korroosio oli 21 prosentin osuudella toiseksi yleisin vuodon syy. Vahinkoja sattui tasaisesti niin muovisille, kuparisille kuin rautaisillekin putkille. Eniten korroosiovahinkoja esiintyi 1970-luvun taloissa.
Vuonna 2008 vuotovahinkoja korvattiin 134,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2002 vastaava luku oli 94,4 miljoonaa. Näissä luvuissa ovat mukana kaikki Suomessa korvatut vahingot, ei vain selvitysaineisto.
Tutkimukseen osallistuivat If, Tapiola, Fennia, Pohjantähti, Lähivakuutus ja Turva. Materiaalin keräsivät vakuutusyhtiöiden vahinkotarkastajat ja korvauskäsittelijät ja se jatkojalostettiin Finanssialan keskusliitossa.