Siellä, missä on ihmisiä, on myös riitoja. Tämä pätee myös taloyhtiöihin, joissa riidat saattavat kärjistyä joskus pahoinkin ja päätyä oikeuteen asti. Naapurustoriitoja on kuitenkin mahdollista myös sovitella ja oppia jopa ennalta ehkäisemään.

Naapuruussovittelun keskuksen päällikkönä toimiva Pia Slögs kertoo, että kerrostaloissa riidanaiheita aiheuttavat etenkin naapurista kuuluvat häiritseviksi koetut äänet. Myös jätteiden käsittelystä ja yhteistilojen, kuten saunojen, pyykkitupien ja polkupyörävarastojen käytöstä riidellään, samoin kuin autojen parkkeerauksesta. Rivitaloissa korostuvat puolestaan pihapiiriin kytkeytyvät asiat, kuten raja-aitoihin ja pensaisiin liittyvät riidat, ja se, että naapuri on pihallaan liian äänekäs tai että esimerkiksi tupakansavu kantautuu omalle puolelle.

Naapuruussovittelun keskus tarjoaa sovitteluapua naapuruston sisäisiin konflikteihin. Keskus myös kouluttaa asumisen toimijoita ristiriitojen ja vastakkainasettelujen sovitteluun. Miksi ihmiset eivät sitten pysty ratkomaan riitojaan keskenään vaan tarvitaan sovitteluapua?

– Oletan, että iso osa naapureita pystyykin sopimaan keskenään. Meille tulevat ne tapaukset, joissa syystä tai toisesta ei ole pystytty sopimaan. Toki mekin suosittelemme, että aina kannattaa yrittää keskustella itse naapurin kanssa, jos se vain on mahdollista.

Hyökkäämisestä asioiden paisumiseen

Ongelma on Slögsin mukaan kuitenkin usein siinä, että kun pinna kiristyy, rakentavaa keskustelua harvoin syntyy. Jos yöllä naapurista kuuluu ääniä, niin silloin mennään helposti heti hermostuneena rimputtamaan ovikelloa tai juostaan seuraavana päivänä pihalla naapuriin perään ja kaadetaan oma ärtymys tämän päälle. Molemmissa tapauksissa naapuri reagoi yleensä spontaanisti ärtymällä.

– Me ihmiset olemme usein sellaisia, että kun meitä ärsyttää jokin, haluamme siihen ratkaisun heti ja lähestymme toista ihmistä kiihtyneessä mielentilassa. Tällä taas saattaa olla sillä hetkellä kiire tai muuten huono hetki. Naapuria kannattaisikin lähestyä rauhallisesti ja kysyä, onko tällä hetki aikaa ja aloittaa keskustelu ei-hyökkäävällä tyylillä. Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä, miten itse spontaanisti tunteillaan reagoisi, jos joku hyökkäisi hirveällä intensiteetillä kimppuun. Kyllä siitä puolustautumisreaktio varmasti useimmilla tulisi.

Slögs sanoo, että eripura naapureiden välillä on myös saattanut kyteä jo vuosia. Syitä on yhtä monia kuin ihmisiäkin. Kaikesta siitä, mitä ihmisten tunne-elämässä ja arkielämässä on, voi kehittyä riitaa. Etenkin väärinkäsitykset ovat omiaan synnyttämään konflikteja.

– Konflikti saattaa lähteä kehittymään sosiaaliseen kanssakäymisen liittyvistä asioista, minkä seurauksena myös valitetaan kaikesta helpommin.

Tyypillinen konfliktin kehittyminen lähtee kahden ihmisen välisestä erimielisyydestä, jossa kumpainenkin hakee tukea muilta asukkailta. Ajan myötä syntyy leirejä, joissa ollaan toisen puolella ja toista vastaan. Lopulta riitoja on vähän kaikkien välillä eikä kukaan enää muista mistä kaikki lähti. Tällöin ollaan Slögsin mukaan jo aika pitkällä konfliktin kehittymisessä.

– Jos konfliktiin ei puututa, kun se on pieni, jää se jonnekin takaraivoon muhimaan ja lähtee eskaloitumaan, jos mieltä kaivertavaan asiaan ei saada vastausta. Asiasta keskustellaan kaverin kanssa, joka tietysti tukee omaa näkemystä, että toinen osapuoli on ilkeä ja paha. Joskus on tietenkin tilanteita, jossa joku oikeasti tahallaan kiusaa muita, mutta usein kysymys on vain näkemyseroista ja siitä, että pienet asiat ovat päässeet paisumaan suuriksi.

Konflikti syö kotirauhaa

Kun taloyhtiössä on huono ilmapiiri, monet kertovat ensin kurkistavansa rappukäytävään, ettei vain tarvitsisi törmätä johonkuhun tiettyyn ihmiseen. Huono ilmapiiri voi vaikuttaa myös asukkaiden vaihtuvuuteen. Asuntomarkkinoillakin saatetaan kiinnittää huomiota, että tuosta talosta on myynnissä koko ajan asuntoja. Myös juorut ja puheet leviävät helposti. Taloyhtiön huonolla ilmapiirillä saattaa siten olla konkreettinen vaikutus omistusasunnon myyntiinkin. Jos taloyhtiössä on huono ilmapiiri, voi se vaikeuttaa myös päätöksentekoa taloyhtiössä.

Erityisen ikäviä taloyhtiöriidat ovat kuitenkin sen takia, että koti on meille jokaiselle tärkeä asia, ja se, millaista siellä on, vaikuttaa hyvinvointiimme ja turvallisuuden tunteeseemme.

– On eri asia riidellä vaikka jonkun kanssa torilla kuin naapurin kanssa, koska naapurin kanssa riitely liittyy kotiin ja kaikki kotiin liittyvät asiat ovat meille erityisen tärkeitä. Kodin pitäisi olla paikka, jossa saamme olla rauhassa ja ladata akkuja työelämään ja muihin arjen vaatimuksiin. Naapurustossa olevat konfliktit vaikuttavat siten meihin paljon voimakkaammin ja ovat luonteeltaan vakavampia, sillä ne vievät enemmän energiaa ja jaksamista kuin satunnaiset riidat muualla, Slögs sanoo.

Sovittelussa ei haeta syyllisiä

Mitä pidempään tulehtunut tilanne on jatkunut, sitä syvemmällä ihmiset ovat konflikteissa ja näkevät asiat vain omasta näkökulmastaan. Jos kaikki ovat suostuvaisia, yhteisymmärrys on kuitenkin mahdollista löytää juuri sovittelun kautta. Sovitteluun lähdettäessä olennaista on, että asukkaat itse haluavat muutosta ja ovat valmiita osallistumaan asioista keskusteluun.

– Yleensä ihmiset toivovat jotakin muuta kuin riidassa elämistä, koska se on uuvuttavaa ja vie energiaa. Kun asioita nostetaan pöydälle puhuttaviksi, on välillä yllättävääkin, mistä asioista ihmisten kesken voi löytyä konsensus. Yleensä kaikki toivovat kuitenkin asumisrauhaa, että olisi hyvä asua. Sitten voidaan lähteä yhdessä miettimään, miten siihen päästään.

Sovittelun ytimessä on, että arvostetaan kaikkia ihmisiä. Ketään ei syyllistetä, vaan kuullaan puolin ja toisin kaikkien näkemykset ja pyritään yhdessä löytämään ratkaisuja. Sovittelijan rooli on olla sovittelussa neutraali ja ulkopuolinen. Sovittelija ei käskytä eikä kerro, kuka on oikeassa, vaan auttaa asukkaita pohtimaan tilannetta ja löytämään keskenään ratkaisun, mikä sopii heidän omiin toiveisiinsa.

– Sovittelussa pyritään jälleenrakennetaan hyviä naapuruussuhteita ja ymmärtämään toinen toisiaan. Katse on suunnattu aina tulevaisuuteen. Pohditaan sitä, miten asiat voitaisiin hoitaa jatkossa ja miten saataisiin hyvät tai ainakin paremmat keskusteluvälit. Aina ratkaisua ei löydy, mutta jos sovittelussa päästään yhteiseen päätökseen siitä, miten jatkossa toimitaan, näissä päätöksissä pysytään yleensä aika hyvin, Slögs kertoo.

Riitely on inhimillistä

Slögs toteaa, että konflikteja ei tarvitse pelätä eikä hävetä. Siellä, missä on ihmisiä, on aina myös konflikteja, väärinymmärryksiä, kitkaa ja erimielisyyksiä siitä, miten asiat pitäisi hoitaa. Olennaista olisi sen sijaan nostaa riidat ja konflitit esille ja käsitellä ne, kun ne ovat vasta alullaan.

Asioiden maton alle lakaisu ratkaisee harvoin ainakaan hyvällä tavalla mitään. Ihmiset tulkitsevat tilanteita ja toisten sanomisia usein negatiivinen tulkinta edellä. Kun tämä negatiivinen tulkinta jää päälle, kasvaa se puolin ja toisin.

– Jokainen ihminen löytää omasta elämästään tällaisen tilanteen. Sen sijaan, että puhuisimme sen henkilön kanssa, jota asia koskee, puhumme siitä ystävällämme tai toiselle naapurille. On oikein hakea tukea muilta ihmisiltä, mutta konflikti ei ratkea, jos sitä ei käsitellä myös asianomaisen henkilön kanssa.

Slögs näkee, että konflikteja ja varsinkin niiden kehittymistä pahaksi voi myös ehkäistä ennalta.

– Kannustan ihmisiä ja asuinyhteisöjä keskustelemaan asioista jo varhaisessa vaiheessa, tarttumaan tilanteisiin heti, kun ne huomataan. Nyt on ollut sellaista ja tällaista, mitäs me nyt tälle asialle tehtäisiin. Tai jos minua ärsyttää jokin asia, sen sijaan, että kantaisin ärtymystä sisälläni ja antaisin sen kasvaa, menen rauhallisessa mielentilassa keskustelemaan ja olen valmis myös kuuntelemaan, mitä se toinen sanoo.

Slögs myöntää, että tämä on teoriassa helpompaa kuin käytännössä. Vaikeita asioita kun on yleensä vaikea nostaa esiin.

– Jos tällainen kulttuuri kuitenkin saadaan syntymään taloyhtiössä, helpottaa se asioiden ratkaisemista jatkossa, kun kynnys ottaa ongelmia esille heti rakentavassa hengessä madaltuu kerta toisensa jälkeen. Riitatilanteistahan me opimme, miten ne pitäisi ratkaista.

Korona lisäsi sovittelun tarvetta

Naapuruussovittelun keskus tarjoaa maksutonta palvelua yksityisille ihmisille ja kaikille asumisen toimijoille. Naapuruussovittelun keskus palvelee koko maata, mutta rajallisten resurssien vuoksi neuvontaa tehdään pääasiassa paikan päällä vain Etelä-Suomessa.

– Meille voi kuitenkin aina soittaa ja laittaa s-postia, ja me autamme ainakin eteenpäin asiassa, mihin muualle voisi olla yhteydessä, Pia Slögs kertoo.

Naapuruussovittelun keskuksen palveluille on koronatilanteesta johtuen ollut nyt tavallista enemmän kysyntää.

– Juttumäärämme ovat lisääntyneet tänä vuonna 50 %. Yleensä, kun on oltu päivällä töissä, ei olla kiinnitetty naapureihin tai sieltä kuuluviin ääniin samalla lailla huomiota kuin nyt. Nyt kun kaikki ovat enemmän kotona lapsista lähtien ja kotona tehdään etätöitä, kuormaa tulee pitkin päivää enemmän. Myös koronatilanne itsessään aiheuttaa huolta omasta taloudesta ja terveydestä. Henkinen kuorma saattaa siten olla jo valmiiksi suurempi, jolloin myös sietokyky saattaa olla heikompi.

Nopeita neuvoja tilanteiden selvittelyyn on nyt saatavissa myös Sovittelu verkossa -hankkeen e-helpistä, jossa hankkeen sovittelijat vastaavat yhteydenottopyyntöihin puhelimitse, sähköpostitse ja chatin kautta viimeistään seuraavana työpäivänä. Päivystys chatissa ja puhelimessa on auki keskiviikkoisin klo 12-18.

e-help@sovittelu.com
www.naapuruussovittelu.fi

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay