Taloautomaation sanotaan tuovan älyä kiinteistön ylläpitoon, mutta sen käytännön hyödyt voivat jäädä asiaan perehtymättömälle hämäräksi. Mitä automaatiolla voidaan siis saada aikaan – ja mitä sen hankkiminen taloyhtiöltä edellyttää?

Motivan johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki on ollut laatimassa muun muassa taloyhtiöiden automaatiojärjestelmiin ja niiden käyttöön liittyviä aineistoja ja tuntee siis niiden maailman hyvin.

Hän arvioi taloautomaation hankinnan tyssäävän taloyhtiöissä tavallisesti tiedonpuutteeseen; usein taloyhtiöväelle ei ole edes selvillä, mitä järjestelmällä voitaisiin tehdä ja mitä hyötyä siitä olisi.

– Pelätään kustannuksia, pelätään toimivatko järjestelmät ja sitä, onko automaatiosta todellista hyötyä. Ihan varteenotettavia juttuja, itsekin näin miettisin.

Vaikka suunnittelijoiden saatavuus saattaa sekin osaltaan hidastaa taloautomaation hankkimista taloyhtiöön, myös yleisellä muutosvastarinnalla tai rahoituksen saatavuudella on Ketomäen mukaan vaikutuksensa hankkeiden toteutumiseen tai toteutumatta jäämiseen. Toisia taloyhtiöitä kun remontoidaankin ahkerasti, ja toisia ei.

Automaatio avuksi kiinteistön ylläpitoon

Mitä hyötyä taloautomaatiosta sitten voisi olla? Taloautomaatio tekee itsestään jotain, mitä muuten ihmisen pitäisi tehdä, vääntää Ketomäki niin sanotusti rautalangasta.

– Monesti se liittyy siihen, että säädetään jotain tai kytketään jotain päälle tai pois tai mitataan jotain.

Yleisesti automaation tehtävänä on rakennuksen toiminnan ohjaus ja säätäminen. Automaatioon voidaan kytkeä monia teknisiä järjestelmiä ja toimintoja, joilla helpotetaan kiinteistön ylläpitoa, ja sen voi saada hälyttämään niin vesivahingosta kuin tulipalostakin. Ketomäki mainitsee myös lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen reaaliaikaisen mittauksen olevan yleinen toiminto.

– Ja sitten tietysti lämmönsäätö on perinteisempää kiinteistöautomaatiota. Ilmanvaihtoakin pystyy periaatteessa säätämään ilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mukaan, mutta se ei ole kovin yleistä asuinrakennuksissa.

Hän kertoo taloyhtiöiden heräävän yleensä hankkimaan taloautomaatiota, kun rakennukseen ollaan tekemässä jotain muuta: edessä on esimerkiksi putkiremontti tai talon sähköt aiotaan uusia.

Jos talon kaapelointi on jäänyt uusimatta, Ketomäki kehottaakin laittamaan sen kuntoon taloyhtiön muiden korjaushankkeiden yhteydessä. Monet taloautomaatiojärjestelmät toimivat kuitenkin langattomasti, ja langattomiakin systeemejä on moneen lähtöön. Sopivan valinta voi vaatia jo melkoisesti osaamista.

– Jos taloyhtiössä tehdään vähänkään suurempia muutoksia, hankkeessa kannattaa olla mukana suunnittelija, joka tietää, mitä sinne voi laittaa, hän vielä painottaa.

Älykkäämpi lämmitys parantaa asumismukavuutta

Vaikka taloautomaatiosta on moneksi, Ketomäki arvelee lämmityksen säätämisen olevan automaation ”perustapaus”.

– Termostaattikin on tietenkin keksitty, ja sekin on tavallaan automaatiota, sehän säätää itseään.

Taloautomaatiojärjestelmässä termostaatit ovat yleensä kuitenkin sähköisiä älytermostaatteja, jotka seuraavat kerrostalon lämpötasapainoa ja pitävät sen tasaisena.

– Älytermostaatit ovat ymmärtääkseni suhteellisen helppoja asentaa, toteaa Ketomäki. Ne pitävät lämmityksen tasapainossa ja ovat hyvä vaihtoehto perinteiselle manuaaliselle tasapainottamiselle –  joka sekin on yleensä hyvä ja tarpeellinen toimenpide.

Lämmityksen tasapainotuksella pyritään yksinkertaisesti varmistamaan, että rakennuksen ala- ja yläkerrosten asunnoissa olisi yhtä lämmintä. Jos lämmitysjärjestelmää ei ole tasapainotettu, voi helposti käydä niin, että vaikka taloyhtiön alakerroksissa lämpötila olisi sopiva, ylempien kerrosten asukkaat valittavat viluaan. Lämmitystä säädetään lopulta suuremmalle teholle, ettei yläkerroksissa paleltaisi.

– Alhaalla on sitten niin kuuma, että asukkaat pitävät ikkunaa auki, mikä ei ole järkevää, puuskahtaa Ketomäki.

Älykäs lämmityksenohjaus voi myös ennakoida sään muutoksia ja lisätä tai pienentää lämmityksen tehoa sen mukaisesti. Ketomäki huomauttaa sen voivan lisätä asumismukavuutta kovilla pakkasilla varsinkin vanhoissa kivitaloissa.

Välittömiä ja pitkän aikavälin hyötyjä

Koska mahdollisuuksia on monia, taloyhtiön kannattaa kartoittaa tarpeensa jo siinä vaiheessa, kun taloautomaation hankkimista vasta suunnitellaan.

– Lämmitys on tietysti sellainen, mitä ensin kannattaa miettiä. Siitä voidaan saada ihan rahallista säästöä, huomauttaa Ketomäki.

– Automaatiossa yleensäkin on hyvä, että saadaan selkeää säästöä, mutta sillä voi tietysti olla hankalaa perustella asioita, että investointi säästetään joskus 10 vuoden aikana takaisin.

Tyypillisesti taloautomaation välittömiä hyötyjä ovat parempi asumismukavuus ja vaivattomampi arki, jos esimerkiksi lukitus uusitaan älylukoilla. Pidemmälle viety ominaisuus on hissi, joka osaa tulla oikeaan kerrokseen automaattisesti jo asunnon oven avautuessa ja säästää näin asukkaan aikaa.

Taloyhtiössä voi olla tarvetta myös älykkäälle valaistuksenohjaukselle. Ketomäki kertoo valaistuksen olevankin perinteinen automatisoinnin kohde. Kun valot ohjataan syttymään tunnistimilla, koko porraskäytävän valot eivät syty turhan päiten samalla kertaa.

– Astetta älykkäämpi ohjaus voi vielä aavistaa porraskäytävässä oleilevan liikeitä ja sytyttää valoja myös ennakoiden.

Koko talon käsittävän automaation lisäksi voidaan puhua myös yksittäisen asunnon automaatiosta. Ketomäki huomauttaa, että sillä voidaan esimerkiksi lisätä kotonaan asuvan vanhuksen asumisturvallisuutta: jos asukas ei ole vaikkapa laskenut vettä vuorokauteen tai laittanut valoja päälle, saadaan siitä automaattisesti viesti tämän läheiselle.

Mitä 20 vuoden päästä?

Ketomäki toteaa suunnitteluvaiheen olevan kenties kriittisin taloautomaatiota hankittaessa.

– Siinä käydään läpi hyvin varhaisessa vaiheessa, mitä vaihtoehtoja halutaan.

Taloyhtiössä tulisikin hänen mukaansa miettiä, mitä automaation halutaan tekevän nyt ja mitä kenties myöhemmin tulevaisuudessa.

– Ja liittyen siihen kerrostalon yleiseen kunnossapitoon, millaisia korjauksia taloon ollaan tekemässä ja millä aikajänteellä.

Taloautomaation hankkimista olisi siis hyvä suunnitella pitkällä tähtäimellä ja pohtia samalla, miten se liittyy rakennuksen muihin tuleviin remontteihin.

– Ovatko sähköjärjestelmät missä kunnossa, pitääkö laittaa nettiliittymät ja -kaapelointi kuntoon samalla, mainitsee Ketomäki esimerkkinä.

Taloyhtiön on joka tapauksessa laadittava itselleen PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistön ylläpidosta. Tyypillisesti se ulottuu 5–10 vuoden päähän, mutta Ketomäki pohtii 10–20 vuoden voivan olla parempi aikajänne ainakin karkealle suunnittelulle. Hän kehottaakin taloyhtiötä miettimään, millainen esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun kerrostalon halutaan olevan 20 vuoden päästä:

– Onko sitä enää edes olemassa vai onko se hyvä nollaenergiatalo?

Laajennettavuus ja ylläpito huomioitava

Joissain tapauksissa taloautomaatiojärjestelmää voidaan kuitenkin laajentaa helposti vielä jälkikäteen. Ketomäki kertoo tämän riippuvan esimerkiksi siitä, mitä järjestelmä on ylipäätään laitettu tekemään.

– Kaikki systeemit eivät juttele keskenään. Esimerkiksi lämmön hallinta ja vedenmittaus voivat olla erillisiä järjestelmiä.

Yhteensopivuutta ja laajennettavuutta kannattaisikin hänen mukaansa pohtia jo hankintavaiheessa.  Taloautomaatiossa on olemassa useita erilaisia yleisstandardeja. Järjestelmät eivät siis välttämättä sovi yhteen, laitteistoja on tarjolla eri toimijoilta ja niiden ylläpitokin voi vaihdella paljon.

Ketomäki suosittelee huomioimaan lisäksi sen, onko järjestelmän toimittava yritys enää edes olemassa vielä vuoden päästä. Tilannetta voi hänen mukaansa helpottaa, jos kyseessä on yleinen ja avoin systeemi, jota toimittaa useampi yritys, tai se on riittävän suuren yrityksen niin sanottu suljettu järjestelmä, joka on kyseisen yrityksen tuotteisiin sidottu.

Edellä mainittujen lisäksi Ketomäki kehottaa taloyhtiötä miettimään myös taloautomaation ylläpitoa, tietoturvaa ja mahdollisia huoltoja:

– Kyllä huoltoyhtiöt osaavat monenlaista nytkin, mutta eivät ne välttämättä ihan kaikkea pysty tekemään.

Lähde: www.motiva.fi

Sähköautojen lataustarpeisiin kannattaa varautua varhain

Ladattavien autojen yleistyminen voi olla myös yksi hyvä syy hankkia taloyhtiöön automaatiota.

– Nythän tietyllä tasolla remontoitaviin taloyhtiöihin pitää jo rakentaa sähköauton latausvalmiutta, käytännössä siis putkia kaapeleita varten parkkialueelle, kertoo Jaakko Ketomäki Motivalta.

– Kun latauspisteitä ryhdytään asentamaan, ihan ensimmäisenä tulisi miettiä, miten valittu järjestelmä toimii, kun latauspisteitä tarvitaan enemmän. 

Tällä hetkellä ladattavia autoja on taloyhtiöissä vielä harvoilla. Kun ne ennen pitkää yleistyvät, ja asukkaat sitten työpäivän päätteeksi palaavat kotiinsa, äkkiä taloyhtiön parkkialueella saattaakin olla monta sähköautoa latauksessa samanaikaisesti. Latauslaitteet voivat aiheuttaa silloin kiinteistön sähköjärjestelmään melkoisen kuormituksen.

– Kannattaa miettiä jo valmiiksi, miten lataus tulevaisuudessa toteutetaan. Siinä pitää ohjata latausta siten, että kaikki saavat autonsa ladattua, mutta eivät ehkä täydellä latausteholla. Tätä ominaisuutta kutsutaan dynaamiseksi kuormanhallinnaksi: kaikki eivät saa haluamaansa määrää sähköä välittömästi.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Unsplash