Kuva: Lisa F. Young | Dreamstime.com

Huono sisäilma aiheuttaa usein yskää ja muita hengitystieoireita.

Rakennuksen sisäilmassa leijaileva outo haju herättää usein epäilyksen homeesta. Sisäilmatutkimusten asiantuntija muistuttaa, että sisäilman laatua ei voida yksiselitteisesti mitata. Ongelmavyyhti ei purkaudu yksittäisellä sisäilmatutkimuksella, vaan rakennusta on arvioitava kokonaisuutena.

Mitä tehdä, jos rakennuksessa leijuu omituinen haju? Onko se peräisin ilmastointikanavaan pudonneesta hiirestä vai onko talo homeessa?

Tilaisimmeko sisäilmatutkijan selvittämään, onko ilma terveellistä vai ei?

Sisäilmatutkimuksista vastaava tuotepäällikkö Kimmo Lahdesmäki Polygon Finland Oy:stä painottaa, että rakennuksen terveellisyyden arvioinnissa on aina kyse ainutkertaisesta tapauksesta, jota on lähestyttävä yksilöllisesti ja suuri kokonaisuus edellä.

Mikäli sisäilman huonon laadun tai muun syyn takia epäillään, että asumisterveys ei rakennuksessa ole kunnossa, sisäilmatutkimukset on vain yksi tutkimuslinja kokonaisuudessa. Jos odottaa, että rakennuksen sisäilman terveellisyyden voi yksiselitteisesti mitata ja määritellä siistillä asteikolla yhdestä sataan, joutuu pettymään.

Ilmanäytteiden sijaan kokonaisarvio

– Joskus oletetaan, että sisäilman laadun voisi helposti mitata, vaikka kyse on äärimmäisen hankalasti määriteltävästä ja mitattavasta suureesta. Moni kysyy, ylittyykö jonkin yksittäisen näytteen perusteella terveydelle vaarallinen raja, mutta näytteille ei ole terveysvaikutuksiin perustuvia raja-arvoja. Korkeintaan voidaan puhua riskitasosta. Jos materiaalinäytteestä löydetään jotain, ei vielä tiedetä, paljonko sitä vapautuu sisäilmaan. Tunnetaan tapauksia, joissa rakenteiden sisäpinnoilla on ollut reilusti silmin havaittavaa mikrobikasvustoa, mutta ilmanäytteet ovat silti olleet puhtaita, kertoo Lahdesmäki.

Hän jatkaa, että asumisterveysongelmia ei normaalisti ryhdytä selvittämään yksittäisellä ilmanäytteellä. Sen sijaan pyritään tekemään rakennuksesta yksilöllinen kokonaisarvio, jossa pohditaan muun muassa, millaisia tunnettuja riskirakenteita rakennuksessa on.

– Ei ole olemassa tiettyä patenttiratkaisua, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Jokaista rakennusta ongelmineen on ajateltava yksilönä.

Huono sisäilma ei johdu aina homeesta

Päiväkodeissa ja kouluissa rakennuksen terveellisyyttä aletaan epäillä usein henkilökunnan oireilun vuoksi. Kun vuotavat silmät, hengitystieoireet ja vastaavat vaivat loppuvat usein jo viikonlopun aikana tai viimeistään viikon lomamatkalla, ne on helppo yhdistää rakennukseen.

Hometta pelätään, mutta aina sisäilmaongelmissa ei ole kyse tällaisesta vauriosta. Varsinkin vanhoissa rakennuksissa puutteellisesti toimiva ilmanvaihto saattaa aiheuttaa samantyyppisiä oireita, jotka on tapana yhdistää hometaloihin.

– Tutkimuksissa on huomioitava niin rakennepuolen asiat kuin ilmanvaihto ja muu talotekniikkakin. Kosteusmittausten ja muiden sisäilmatutkimusten lisäksi metodeihin kuuluvat tarvittaessa myös muun muassa rakenneavaukset.

Sairaita ihmisiä terveessä rakennuksessa – ja päinvastoin

Homeen aiheuttamien terveysongelmien anatomiaa kuvaa hyvin se, että tunnetaan rakennuksia, joiden rakenteissa on silmin nähtävää homekasvustoa, mutta ihmiset eivät oirehdi. Vastaavasti tunnetaan rakennuksia, joista ei löydy perusteellisten tutkimusten ja mittausten jälkeen mitään hälyttävää, ja silti ihmiset oirehtivat.

Yksi mahdollinen selitys on erilaisten ihmisten erilaisessa herkkyydessä. Toisekseen läheskään kaikkia vaikutusmekanismeja ei tunneta. Samankaltainen mikrobi saattaa yhdessä rakennuksessa aiheuttaa terveysriskin ja toisessa olla aiheuttamatta.

– On todennäköisesti olemassa tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa oireilua mutta joihin ei vielä ole olemassa tutkimustapoja.

Olipa kyseessä sitten taloyhtiö, päiväkoti tai muu suuri kiinteistö, ongelmien kartoitusta ja ratkaisua varten on syytä kasata kokeneista ammattilaisista koostuva organisaatio. Vaikka sisäilmapulmien takana saattaa olla hyvinkin monitahoinen ja vaikeaselkoinen kuvio, ongelmaa pystytään perusteellisessa tarkastelussa rajaamaan, kunnes sen ydin alkaa hahmottua.

Menetelmiä sisäilmaongelmien tutkimiseen

•  rakenteiden kosteusmittaukset
• näytteiden otto
• riskirakenteiden arviointi ja tutkiminen
• rakenteiden ilmavuotojen paikannus
• ilmanvaihdon toimivuuden arviointi