Kuva: Uponor Oy
Maa- tai vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi, mitä haaleampaa vettä sillä tehdään. Lattialämmitykseen riittää esimerkiksi vesikiertoisiin pattereihin verrattuna viileämpi vesi. Lattialämmitys on lämpöpumpulle energiapihi kumppani.
Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvataan COP:ksi kutsutulla lämpökertoimella. Jos pumppu tuottaa 1 kilowatilla sähköä 3 kilowattia lämpöä, COP on 3.
COP ei ole vakio. Se muuttuu maalämmössä maan ja vesi-ilmalämpöpumpussa ulkoilman lämpötilan mukaan. Myös keskuslämmitykseen ajettavan veden lämpötila vaikuttaa COP:hen. Mitä alhaisempi on menoveden lämpötila, sitä parempi on COP.
Lattialämmityksessä menovesi on tavallisesti 30–45 asteista. Tyypillisemmin liikutaan skaalan ala- kuin yläpäässä. Pattereihin pumpattavan veden lämpötilahaitari taas osuu yleensä lähes kymmenen astetta korkeammalle.
Näistä seikoista seuraa, että jos talossa on keskuslämmitykseen kytketty lämpöpumppu, lattialämmityksellä talo pysyy yhtä lämpimänä kuin patterilämmityksellä pienemmällä energiankulutuksella.
Lattialämmitys on patterilämmitystä säästeliäämpi myös muiden energiaratkaisujen kuin lämpöpumppujen yhteydessä, koska lämmitysjärjestelmän lämpöhävikit ovat pienemmät.
Vanhan lattian päälle
Maalämpöpumppuja myytiin Suomessa viime vuonna 7 500 ja vesi-ilmalämpöpumppuja 2 500 kappaletta. Molemmat luvut ovat kaikkien aikojen ennätyksiä.
Merkittävä osa lämpöpumpuista asennetaan vanhoihin taloihin, joissa patterilämmitys on yleinen. Entistä säästeliäämpään energiaratkaisuun siirtyvässä omakotitalossa kannattaa harkita lattialämmitykseen vaihtamista säästöjen maksimoimiseksi.
Aluemyyntipäällikkö Marko Viitala Uponorilta kertoo, että lattialämmitys voidaan tehdä minkä tahansa lattiaratkaisun päälle.
Siinä missä uudiskohteissa lattiarakenteen alle vedetään yleensä 20-millistä vesiputkea, saneerauskohteissa päädytään tavallisesti 12-milliseen. Näin lattia ei nouse liikaa.
– Vaihtoehtoja on paljon ja sopiva riippuu siitä, millainen vanha lattiaratkaisu on ja kuinka laaja remontti tehdään. Kaikkein helpointa on paukauttaa vanhan lattian päälle 15-millinen lattialämmityslevy ja sen päälle 12-millinen putki. Väliin asennetaan kosteussulku ja päälle vaikka parketti. Lattian kokonaisnousu jää tällöin noin 25 milliin. Matalan rakennekorkeuden ansiosta ovia ja kynnyksiä ei tarvitse korottaa, kertoo Viitala.
Pohjasta asti uusiksi
Jos talo on niin vanhaa tekoa, että lattian raoista vetää, lattia on syytä lyödä palasiksi ja rakentaa kunnolla uudestaan. Tällöin lattialämmitys voidaan asentaa laittamalla rakenteen väliin harvalaudoitus ja juoksuttamalla 20-millinen putki sen väliin.
– Lattialämmityksen jälkiasennus on näppituntumalla yleistynyt erityisesti vanhoissa rintamamiestaloissa. Isojen remonttien yhteydessä niiden lattiarakennetta usein muutetaan, jolloin pystytään käyttämään paksumpaa putkea.
Lattialämmitysputket voidaan myös valaa betoniin.
Ennen lattialämmityksen asentamista kannattaa värvätä suunnittelija laskemaan tehontarve. Näin selviävät energiaratkaisulle ja vesivaraajalle asetettavat vaatimukset ja riittävä putkiston mitoitus.
Matalan lämpötilan vuoksi lattian pintamateriaali voi olla mikä tahansa.
Energiatehokkuussyiden lisäksi lattialämmitystä puoltavat asumismukavuus ja sisustusnäkökohdat. Se pitää varpaat lämpiminä ja seinustat vapaina.