Kuva: Pauli Seppälä
Miten hätätilanteessa toimitaan? Kiinteistön pelastussuunnitelmassa selvitetään riskipaikat ja oikeat toimintatavat.
Tekisikö pelastussuunnitelman jollakin lukuisista tarjolla olevista internetpalveluista? Hyvä internetpalvelu tukee suunnitelman tekoa ja ylläpitoa, mutta autuaaksi se ei tee.
Jokaisessa vähintään kolmen asuinhuoneiston asuinrakennuksessa on oltava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laadinta ja ylläpito ovat taloyhtiön hallituksen vastuulla.
Moni taloyhtiö miettii, millä tavalla pelastussuunnitelman teko ja ylläpito sujuisi luotettavasti ja vaivattomasti. Perinteiseen menetelmään kuuluvat kynä, paperi ja mappi, mutta tietotekniikan aikakaudella on tarjolla muitakin vaihtoehtoja.
Kirjoittamalla Googleen ”pelastussuunnitelma” löytää lukuisia internetsivustoja, jotka tarjoavat mahdollisuutta pelastussuunnitelman tekemiseen ja myöhempään päivittämiseen verkossa.
Joidenkin palvelujen idea on tarjota tekninen alusta, jolla suunnitelman voi tehdä itse, jotkin tarjoavat myös avaimet käteen -palvelua, jossa ulkopuolinen asiantuntija tekee suunnitelman.
Usein suunnitelma tallentuu palveluntarjoajan ylläpitämälle sivustolle niin sanotusti pilvipalveluun, jossa käyttäjätunnuksien haltija voi päivittää sitä tarvittaessa. Veloitus perustuu yleensä vuosimaksuun.
Sekä kynällä että koneella saa hyvää tai huonoa
Kysymys ”tuleeko pelastussuunnitelmasta netissä tekemällä hyvä?” on koko lailla yhtä mieletön kuin kysymys ”tuleeko pelastussuunnitelmasta kynällä tekemällä hyvä?” Molemmilla menetelmillä suunnitelmasta voi tulla vallan erinomainen tai kertakaikkisen surkea siitä riippuen, mitä suunnitelmaan laitetaan.
Kun tämä itsestäänselvyys on sanottu, voidaan todeta, että toki internetin palveluissakin on eroja.
Googlesta tulee edellä mainitulla hakusanalla vastaan myös Suomen pelastusalan keskusjärjestön sivut, joilta löytyy pelastussuunnitelman mallipohja ja paljon syventävää informaatiota. Perehtyminen asiaan kannattaakin aloittaa tästä puolueettomasta ja maksuttomasta lähteestä ennen maksullisen palvelun hankkimista.
– Jos haluaa tehdä sähköisen suunnitelman, kannattaa verrata tarjontaa meidän suunnitelmapohjaamme ja vertailla, saako vuosimaksulla jotain lisäarvoa, vinkkaa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino SPEKistä.
”Hintatietoinen kannattaa olla”
Oikein sovellettuna tietotekniikka tukee päämäärää. Leino kannustaa käyttämään sellaista palvelua, jonka kokee tukevan oman taloyhtiön pelastussuunnittelua.
– Jos löytää itselle sopivan nettipalvelun, suunnitelmaa tulee ylläpidettyä ja seurattua eikä se tunnu aina tervanjuonnilta, kun pelastussuunnitelmaan pitäisi tehdä jotain päivityksiä. Internet alkaa olla tänä päivänä jokaisella, joten ylläpidon ja tiedottamisen kannalta pelastussuunnitelman teko netissä on periaatteessa hyvä idea.
– Hintatietoinen kannattaa olla. Jos löytää jostain hyvän tuntuisen palvelun, vertailee, mennäänkö suurin piirtein samassa hintaluokassa kuin muilla.
Asukkaat ovat talon parhaat asiantuntijat
Mikäli on ostamassa palvelua, johon kuuluu ulkopuolisen asiantuntijan tekemän suunnitelma, Leino painottaa, että taloyhtiön turvallisuuden parhaita asiantuntijoita ovat aina talon asukkaat. Näin ollen asukkaiden edustuksen tulisi olla aktiivisesti mukana myös pelastussuunnitelman teossa.
Ulkopuolinen ammattilainen voi olla avuksi suunnittelun koordinoinnissa.
– Jos tekijä tulee ulkopuolelta ohjaamaan taloyhtiön omaa suunnitelman tekemistä, se on hyvä ja varteenotettava vaihtoehto. Talon oma porukka tuo oman tietämyksensä ja ulkopuolisella asiantuntijalla on kokemusta ja näkemystä niin, ettei eksytä epäolennaisuuksiin. Hän katsoo tavallaan managerina päältä, että taloyhtiön oma väki keskittyy oikeisiin juttuihin ja homma etenee sujuvasti.
Sataprosenttinen ulkoistaminen on huono idea
Toinen ääripää on, että ulkopuolinen ammattilainen tekee kaiken. Vaikka saattaa vaikuttaa äkkiseltään mukavalta ajatukselta ulkoistaa työ, taloyhtiön väen sulkeminen pois ei vaikuta Leinosta hyvältä ajatukselta.
Jos ollaan värväämässä tekijää, kannattaa selvittää ennalta, onko kyse edellä kuvatusta manageeraamisesta vai kiireellä tehtävästä rahastuksesta.
– Ääripää on, että ulkopuolinen tekijä googlaa taloyhtiön osoitteen ja täyttää jonkin vakiomallipohjan. Silloin pelastussuunnitelmasta ei voi tulla kovin syvälle taloyhtiön asioihin menevä. Kannattaa selvittää, kuuluuko palvelun hintaan käynti paikan päällä, asukkaiden haastattelut ja tutustuminen kiinteistöön. Nämä asiat kertovat, miten nimenomaiseen kiinteistöön puitteineen panostetaan.
Kysy referenssejä
Ostopalvelua harkitsevan kannattaa mahdollisuuksien mukaan tiedustella kolmannen osapuolen näkemystä.
– Voi kilauttaa paikalliselle paloviranomaiselle ja kysyä, onko heillä jotain mielipidettä ja käsitystä siitä, keneltä tekijöiltä on tullut hyviä suunnitelmia.
– Myös referenssejä kannattaa kysyä. Niiden joukossa saattaa olla taloyhtiö, jonka suuntaan itsellä on jotain linkkiä, jolloin voi kysyä sieltä suoraan, ovatko he saaneet tekijästä apua.
Pelastussuunnitelman päivittämisen ei tulisi olla väkinäistä pakkopullaa vaan nivoutua luontevasti talon arkeen.
– Taloyhtiön kokouspöytäkirjoissa olisi hyvä olla aina yhtenä kohtana, onko mitään turvallisuuteen tai pelastussuunnitelmaan liittyvää uutta. Näin asia olisi tulisi säännölliseen käsittelyyn osana arkea eikä sitä tarvitsisi miettiä erikseen. Turvallisuus ja pelastussuunnittelu kulkevat käsiä kädessä. Jos tulee uusia uhkia tai muita muutoksia turvallisuuteen, niihin pitää reagoida pelastussuunnitelmassa.
Tekee pelastussuunnitelman sitten kynällä vihkoon tai netissä pilveen, tärkeintä on, että tekee sen hyvin.
Pelastussuunnitelman tehtävä on kehittää
• riskien tunnistamista
• tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyä
• varautumista onnettomuustilanteisiin ja niissä toimimiseen
Pelastussuunnittelussa huomioitavaa
• taloyhtiön hallitus osallistuu aktiivisesti pelastussuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen
• asukkaille tiedotetaan huolellisesti pelastussuunnitelman sisällöstä
• asuinkiinteistössä on hyvä olla koulutettu turvallisuustiimi