Tuholaisten torjunnassa tärkeintä on varmistaa, ettei ympäristö vedä niitä puoleensa. Lutikoista voi olla vaikeaa päästä eroon kotikonstein.

Tuholaistorjunnan kustannukset voivat tulla joko taloyhtiön tai osakkaan maksettavaksi, riippuen siitä mistä tuholaisia löydetään ja selviääkö ongelman aiheuttaja. Vakuutukset harvoin korvaavat tuholaisten aiheuttamia vahinkoja. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön vastuulle kuuluu rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien kunnosta huolehtiminen. Lain mukaan osakas taas on vastuussa asunnon sisätilojen kunnosta. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan tosin sopia asiasta toisin.

Lain mukaan taloyhtiö maksaa siis tuholaistorjunnan, jos tuholaisia löytyy kiinteistön rakenteista. Jos tuholaisia löytyy vain asunnon sisältä, puhdistustöistä maksaa kyseisen asunnon omistaja. Jos tuholaisia löytyy sekä rakenteista että asunnoista, korvausvastuun määrittelyssä ongelmana saattaa olla tuholaisten alkuperän selvittäminen. Ongelmaan kannattaa kuitenkin puuttua ripeästi ja estää sen leviäminen.

Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Tommi Leppäsen mukaan taloyhtiö usein maksaakin torjunnan, jos tuholaisia löytyy rakenteista ja asunnoista, eikä niiden alkuperä selviä. Leppäsen mukaan osakas voi kuitenkin joutua korvausvastuuseen, jos todetaan että hän on esimerkiksi laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa yhtiölle tuholaisista. Periaatteessa osakas voisi joutua korvaamaan torjuntatoimenpiteitä muissakin asunnoissa, jos tuholaiset ovat levinneet hänen huolimattomuutensa vuoksi.

– Lain mukaan osakas joutuu korvaamaan yhtiölle huolimattomuudella aiheutetut vahingot, mutta tuholaisten osalta huolimattomuuden toteen näyttäminen on vaikeaa. Täytyisi pystyä sulkemaan pois kaikki muut mahdolliset tavat, miten tuholaiset ovat kulkeutuneet toisiin huoneistoihin, Leppänen sanoo.

Vuokralainen ei ole vastuussa tuholaisten hävittämisestä, mutta vuokralaisellakin on velvollisuus ilmoittaa tekemistään tuholaishavainnoista vuokranantajalleen. Vuokralainen voi myös saada alennusta vuokrasta tuholaisongelman vuoksi, mutta osakas ei saa alennusta vastikkeesta.

Lutikat leviävät matkatavaroiden mukana

Suomessa esiintyviä tuholaisia ovat muun muassa hiiret, rotat, tietyt linnut, seinälude eli lutikka, torakat ja monet hyönteiset. Tuholaistorjuntamenetelmät vaihtelevat tuholaislajin, esiintymisen, määrän ja paikan mukaan. Lopullisesti tuholaisten torjunta onnistuu vasta, kun niiden lisääntyminen estetään.

Tuholaisista erityisesti lutikoiden esiintyminen on viime vuosina yleistynyt. Lutikka on myös asukkaan kannalta harmillisimpia tuholaisia. Se on noin 5–7 millimetriä pitkä vaaleanruskea hyönteinen, joka käyttää ravinnokseen ihmisen verta. Oulun yliopiston biologian laitoksen yli-intendentti Marko Mutanen kertoo, että lutikoiden määrä on kasvanut pääasiassa matkustelun takia. Lutikat hävitettiin Suomesta lähes sukupuuttoon 1950–1960-luvuilla DDT-myrkyn avulla, mutta kanta on elpynyt DDT:n osoittauduttua muuten vaaralliseksi ja tultua kielletyksi. Lutikoiden esiintyminen Suomessa lähti uudelleen nousuun 1980-luvulla.

– Lutikat olivat ennen 1950-lukua lähes joka talon riesa. Niiden kannat ovat nyt kasvaneet, mutta ne eivät ole niin yleisiä, sillä myös rakennustapojen kehittyminen ja ihmisten hygieniatason parantuminen rajoittavat niiden elintilaa.

Mutanen kertoo, että lutikat pysyttelevät yleensä melko lähellä ihmisiä.

– Ne pesiytyvät asunnon koloihin ja rakoihin. Niiden pesäpaikkoja voi löytyä esimerkiksi sängyn rakenteista, listojen alta ja tapetin takaa.

Lutikan puremat ilmenevät kutinana, punoituksena ja paukamina. Lutikka ei kuitenkaan ole vaarallinen, sillä se ei levitä tauteja, eikä sen puremasta aiheudu ihottumaa vakavampia oireita. Puremia esiintyy usein sarjana rivissä.

Myrkyttäminen voi pahentaa tilannetta

Kaupoista saatavilla olevat hyönteismyrkyt saattavat viedä tilannetta huonompaan suuntaan, sillä lutikat ovat kehittäneet vastustuskyvyn yleisimpiä hyönteismyrkkyjä kohtaan. Myrkyttäminen saattaa ainoastaan ajaa lutikoita naapuriasuntoihin. Kylmä ja kuuma ovat myrkkyjä tehokkaampia aseita luteita vastaan.

– Perinteisiä tapoja tappaa lutikoita ovat sänkyvaatteiden vieminen ulos pakkaseen muutamaksi päiväksi tai saunottaminen. Lutikkakantoja on kuitenkin hyvin vaikea hävittää kokonaan kotikonstein, Mutanen kertoo.

Tuholaistorjuntayritykset hävittävät luteita erilaisilla lämpökäsittelyvälineillä. Lämpökäsittely voidaan toteuttaa sängyille, patjoille, tyynyille tai jopa kokonaisille huoneille. Asunnon jokainen lude ja pesäke täytyy löytää ja hävittää, tai ongelma uusiutuu. Asuntoa tarkastamaan voidaan tuoda ludekoira, joka löytää lutikoiden piilopaikat hyvin suurella varmuudella.

Lutikka leviää yleensä ihmisten ja matkatavaroiden mukana, eli sen ehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota hotelleissa ja matkakohteissa.

– Suosittelen olemaan valveutunut ulkomailla liikkuessa, Mutanen sanoo.

Hotellihuone kannattaa tarkastaa majoittuessa lutikoiden varalta. Lutikoiden läsnäolosta kertovat pienet mustat ja punaiset pilkut, joita saattaa löytyä esimerkiksi sängyn rakenteista. Matkalaukkuja ei myöskään kannata säilyttää sängyn alla. Jos lutikoita havaitaan asunnossa, niiden leviäminen pitää katkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja taloyhtiölle täytyy ilmoittaa havainnosta välittömästi. Lutikoiden pesimiä sänkyjä ja sohvia ei saa kuljettaa ilman suojausta ulos asunnosta porraskäytäviin.

Lintujen ruokkiminen houkuttelee rottia

Lutikan lisäksi toinen viime vuosina Suomessa yleistynyt tuholaiseläin on rotta. Rottaongelmasta kärsitään isoimmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa erinäisten arvioiden mukaan asuu jo enemmän rottia kuin ihmisiä. Helsingin kaupungin ympäristötarkastajan Jyrki Puttosen mukaan rottia esiintyy erittäin harvoin asuntojen sisällä tai kiinteistöjen yleisissä tiloissa, mutta niitä löytyy usein esimerkiksi viemäreistä, jätekatoksista tai vanhoista roskakuiluista.

– Meille tuli hiljattain tieto eräästä kohteesta, jossa rotta oli päässyt viidennen kerroksen asuntoon vessanpytyn kautta, mutta nämä ovat hyvin harvinaisia tapauksia, Puttonen kertoo.

Rotat levittävät tauteja, esimerkiksi salmonellaa. Rotat saattavat myös aiheuttaa vahinkoja kiinteistölle, pahimmassa tapauksessa esimerkiksi pureskella sähköjohtoja rikki, mikä aiheuttaa tulipalovaaran. On olemassa vakuutuksia, joihin voidaan liittää tuholaisten aiheuttamia vahinkoja, mutta tavallinen kiinteistövakuutus tai kotivakuutus ei niitä yleensä korvaa.

Helsingissä eräs rottaongelman aiheuttajista on lintujen ruokkiminen. Puttosen mukaan on esiintynyt myös suoranaista rottien ruokkimista.

– Rotat liikkuvat ruuan perässä. Jos rottia ryhdytään ruokkimaan, populaatio räjähtää käsiin. Ainakin yksi rottia ruokkinut ihminen on tavoitettu, ja ilmeisesti hänelle saatiin puhuttua järkeä.

Puttonen kertoo, että rottaongelman ehkäisemiseksi taloyhtiön tulisi varmistaa, ettei kiinteistö vedä niitä puoleensa. Lintuja ei saa ruokkia maahan, jätekatokseen ei pitäisi olla helppoa pääsyä ja jäteastioiden tulisi olla ehjiä ja kiinni. Puttosen mukaan rottaongelmasta kärsivissä taloyhtiöissä on hyvin usein huonosti hoidettu jätehuolto. Jäteastiat ovat esimerkiksi avonaisia ja usein liian täynnä.

– Rotat tarvittaessa järsivat tiensä minne tahansa, mutta ne yleensä jatkavat seuraavaan paikkaan, jos niillä ei ole helppoa pääsyä ravintoon. Esimerkiksi jätekatoksen alaosat voidaan peittää.

Teksti: Tuomas Koukkunen