Viherkattoja on tehty Suomessa vuosikymmeniä, mutta viime vuosien aikana niiden määrä on lähtenyt kasvuun. Hulevesien hallinta on merkittävä syy viherkattoinnostukseen.

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat ovat oivaltaneet viherkattojen monet hyödyt. Viherkatot on alettu huomioida aiempaa vahvemmin myös uusien asuinalueiden suunnittelussa.

– Esimerkiksi Helsingissä on jo noin 50 kaavassa viherkattovaraus. Se kertoo, että asiasta ollaan todella kiinnostuneita, toteaa Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi.

Helsingin lisäksi monet muutkin kaupungit ovat kiinnostuneita viherkattojen mahdollisuuksista.

Närhin mukaan viherkatot näkyvät kaavoituksessa ennen kaikkea siksi, että viherkattojen rakentaminen on yksi mahdollisuus hallita hulevesiä alueellisesti. Ilmastonmuutoksen edetessä hetkittäiset ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, tulevat yleistymään. Sateet voivat olla paikoitellen niin voimakkaita, että ne aiheuttavat tulvia.

– Kaupungeissa täytyy varautua näiden tulvien ehkäisemiseen. Viherkatto on yksi keino siihen. Sadevesien pidättäminen on viherkaton suurin hyöty. Viherkaton ansiosta vesi tulee hitaammin alas ränneistä, sadevesiviemäreihin kohdistuu pienempi paine ja tulvariski pienenee.

Kattopuutarhat viivyttävät hulevesiä tehokkaimmin

Viherkatto on sikäli realistinen ratkaisu hulevesien hallintaan, että se sopii kaikenlaisiin kiinteistöihin rakennuksen tyypistä riippumatta. Rajoituksia on tosin pari.

– Kattokaltevuus rajoittaa viherkaton rakentamista. Jos katto on jyrkkä, viherkattoratkaisut ovat kalliimpia. Peltikatoille viherkattoja ei tehdä ollenkaan. Pääsääntöisesti viherkattoja rakennetaan bitumikatoille, Närhi toteaa.

Se, kuinka hyvin viherkatto pidättää hulevesiä, riippuu monesta tekijästä. Pidättämiskykyyn vaikuttavat kasvualustan paksuus ja rakenne sekä kasvillisuustyyppi ja kerroksellisuus. Myös katon tekniset ominaisuudet ja kaltevuus vaikuttavat hulevesien viivytykseen.

Tasakatoille eli loiville katoille ja kansille voidaan rakentaa kattopuutarhoja, joilla on mahdollista viivyttää suurempi osa hulevesistä kuin ohutrakenteisemmilla ja jyrkemmillä viherkatoilla.

– Kattopuutarha on viherkattoon nähden kokonaan erilainen ratkaisu. Se voi olla erityisalue, oleskelutila, johon asukkailla on pääsy, ja joka on tehty vaikkapa kerrostalon katolle. Kattopuutarhan pohja on usein oleskelualueilla betonipohja.

Viherkattoja sekä -seiniä tutkitaan muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kampusareenan katolle on rakennettu viherkattoa ja oleskelualue.

Viherkatto sopii vaikka autokatoksen päälle

Virallisesti viherkatot ja kansipuutarhat jaetaan neljään eri päätyyppiin niiden kasvillisuuden mukaan. Viherkattotyyppejä ovat maksaruohokatto, niittykatto sekä heinäkatto. Neljänteen kategoriaan eli kattopuutarhoihin lasketaan katto- ja kansipuutarhat. Kansipuutarhat eli kansipihat voivat olla esimerkiksi autohallien kansien päälle rakennettavia kasvillisuusalueita.

Yksinkertaisin, edullisin ja kevein viherkattotyyppi on maksaruohokatto. Sitä käytetään yleisimmin suurten asuinkerrostalojen viherkatoissa.

Taloyhtiö voi rakentaa viherkaton myös huoltorakennuksen tai autokatoksen päälle. Kohteesta tai viherkaton tyypistä riippumatta oleellista on suunnitella, toteuttaa ja hoitaa katto oikein.

– Viherkatto on herkkä, joten sen suhteen ei pidä tehdä eikä sallia virheitä. Asiantuntijoita täytyy käyttää viherkaton elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Lisäpaino ja katon kaltevuus kriittisimmät seikat

Tyypillisesti viherkatto rakennetaan uuteen kiinteistöön. Mikäli lähdetään viherryttämään vanhaa kattoa, täytyy katon ja alusrakenteiden kunto tarkistaa ennen muita toimenpiteitä. Jälkikäteen rakennettava viherkatto vaatii kunnasta riippuen myös rakennus- tai toimenpideluvan.

Viherkattoa suunniteltaessa ja rakennettaessa tärkeintä on huomioida viherkatosta tuleva lisäpaino sekä kattokaltevuus.

– Paino määräytyy kattotyypin mukaisesti. Kevyimmistä maksaruohokatoista tuleva paino on niin pieni, että käytännössä lähes kaikki katot kestävät sen. Niitty- tai heinäkatot painavat enemmän, ja kattopuutarha on kaikkein painavin.

Viherkaton teknisiin vaatimuksiin sekä toteutukseen löytyy ohjeistus Rakennustiedon viherkattojen RT-korteista. Vuonna 2016 valmistunut kolmen kortin sarja on kattava tietolähde, oli kyse sitten viherkaton suunnittelusta, rakentamisesta tai ylläpidosta.

Viherkattojen hoitoa ja vuotuista ylläpitoa varten myös Kattoliitto ja Viherympäristöliitto julkaisivat viime vuonna viherkattojen huoltokortin.

– Huoltokortti on tehty kattojen huoltokirjan pohjalta. Ajatus on, että samaa korttia voi käyttää sekä kohteen katon että viherkaton huollossa.

Seppo Närhi uskoo, että viherkattojen määrä kasvaa entisestään.

– Nyt ollaan murrosvaiheessa. Tieto viherkattojen rakentamisesta lisääntyy ja eri ammattikuntia täydennyskoulutetaan aiheesta. Maassamme tehdään myös viherkattotutkimusta, joten koko ajan tulee tietoa siitä, millaiset ratkaisut ovat parhaita Suomen olosuhteissa.

Kattopuutarhasta taloyhtiön yhteinen keidas

Kaupunkirakenteen tiivistyessä taloyhtiöiden pihoille jää entistä vähemmän tilaa. Onneksi kasvit voivat kukoistaa muuallakin kuin maan tasolla. Lisää luontoa kaupunkiin voi tuoda esimerkiksi kattopuutarhalla.

– Kattopuutarha voi olla terassi- tai oleskelualue, joka on tehty katolle, Seppo Närhi toteaa.

Suomessakin on kerrostaloyhtiöitä, joissa on katolla oleskelualueita tai jopa sauna vilvoittelualueineen.

– Jos alue on aivan vailla kasvillisuutta, sen monipuolistaminen kattopuutarhaksi tai viherkatoksi on hyvinkin suositeltavaa. Tämä lisää alueen käyttöä. Katolle voi myös rakentaa katettua tilaa, jotta puutarhaa voi hyödyntää huonommallakin säällä.

Kattopuutarhasta voi rakentaa myös hyötypuutarhan: tällöin ahkerat viherpeukalot pääsevät nauttimaan taloyhtiön omista yrteistä ja vihanneksista.

Yhteiskäytössä olevan kattotilan turvallisuus täytyy toki huomioida.

– Kattopuutarhat ovat muuten avoimia tiloja, mutta kaiteiden ja muiden reunojen pitää olla kunnossa. Rajaavien elementtien korkeudet tulevat rakentamismääräyksistä.

Ulkomailla kansipuutarhoissa näkee hyvin puutarhamaisia toteutuksia. Tässä Zürichissä sijaitsevassa katto-/kansipuutarhassa on muotoon leikattuja pensasrivejä.

Viherrakentaminen lisää taloyhtiön arvoa

Viherrakentamisen uudenlaisia ratkaisuja tutkitaan erilaisissa tutkimushankkeissa sekä käytännössä. Helsingin Jätkäsaareen on valmistunut Vihreistä vihrein -asuinkortteli, jossa viherrakentaminen on poikkeuksellisen suuressa roolissa. Kiinteistöjen katoille on rakennettu viherkattoja, joilla sijaitsevat muun muassa asukkaiden käyttöön tarkoitetut viljelypuutarha ja kasvihuone sekä marja- ja hedelmätarhat.

– Kohde on monipuolisuudessaan hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta, miten taloyhtiön oleskelualueita voi ottaa yhteiseen käyttöön. Kerrostalon katolla on katettu kasvihuone, jonka edessä on viljelylavat. Katolla on riittävästi pinta-alaa viljelyä ja kerhotoimintaa varten, kertoo Närhi.

Hän kannustaa muitakin taloyhtiöitä miettimään viherympäristön kehittämisen mahdollisuuksia.

– Investointi ei mene hukkaan. Pikemminkin se, että tällainen satsaus on tehty, lisää taloyhtiön arvoa.

Kattojen viherryttämisen lisäksi olisi mahdollisuus hyödyntää myös seinäpintoja.

– Suomessa on toistaiseksi tehty hyvin vähän viherjulkisivuja eli pystyrakenteita. Maailmalla näitä on tehty, ja meilläkin on alettu kokeilla, millaiset kasvit viherjulkisivuissa voisivat menestyä.

Lähteet: Seppo Närhi, Viherympäristöliitto, RT ohjekortti 85-11203: Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, periaatteet sekä Viherkattojen huoltokortti: www.vyl.fi/ohjeet

1) Viherkatto sopii kaikenlaisiin rakennuksiin.
2) Viherkatto on esteettinen ja kaunistaa näkymää.
3) Viherkatto auttaa hallitsemaan sade- ja sulamisvesiä.
4) Viherkatto vaimentaa melua esimerkiksi lentomelualueella.
5) Viherkatto puhdistaa ilmaa, koska se sitoo pölyä ja ilmansaasteita.
6) Viherkatto kestää kasvityypistä riippuen sekä kuivuutta että sateita.
7) Viherkatto suojaa alla olevaa rakennetta muun muassa valolta, ilmansaasteilta ja kosteudelta.
8) Viherkatto voi toimia eristävänä elementtinä viilentäen huonetilaa kesällä ja tasaten lämpöeroja talvella.
9) Viherkatto monipuolistaa etenkin kaupunkiympäristöä ja tarjoaa elintilaa hyönteisille sekä linnuille.
10) Viherkatto ei estä kattoturvatuotteiden tai aurinkosähköjärjestelmien asennusta. Päinvastoin, norjalaisessa kattokokeessa havaittiin aurinkopaneelien hyötyvän viherkaton viilentävästä vaikutuksesta.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuvat: Seppo Närhi