Suomen palokuolematilastot ovat olleet perinteisesti synkät, mutta toissa vuoden luvut olivat lohdullisimmat lähes puoleen vuosisataan. Viime vuonna palokuolemat kääntyivät kuitenkin jälleen kasvuun 20 prosentin verran. Ikäihmisten kasvava määrä asettaa paloturvallisuudelle haasteita.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) ennakkotietojen mukaan viime vuonna menetettiin tulipaloissa 80 ihmishenkeä. Palokuolemien määrä nousi huomattavasti edellisvuodesta, jolloin kuolleita oli 67. Tosin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen keskiarvo oli 96 palokuolemaa ja toissavuotinen 67 oli alhaisin luku sitten vuoden 1966, joten viime vuoden 80 uhria on edelleen pitkän trendin alapuolella.

– Pitkällä aikavälillä on menty oikeaan suuntaan. Viime vuoden perusteella oltiin jo hurjan toiveikkaita, mutta siihen nähden tuli nyt hieman takapakkia, pohtii turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino SPEKistä.

Asuinrakennusten palot pysyivät vuonna 2012 suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, noin 3  300:ssa. Viime vuoden palokuolleista 62 oli miehiä ja 16 naisia, kahden sukupuoli ei selvinnyt tietolähteistä.

Palokuolemat sattuvat valtaosaltaan asunnoissa. Omakotitalopaloissa kuolleita oli viime vuonna 42, kerrostaloissa 17 sekä rivi- ja muissa pientaloissa 11.

Suuret ikäluokat alkavat näkyä tilastoissa

Alustavien tietojen mukaan palokuolemaan johtaneiden tulipalojen merkittävin syttymissyy on tupakointi. Syttymissyyn arviointi on suuressa osassa tapauksista kesken, joten tietoihin on suhtauduttava varauksella.

Leino kiinnittää huomiota erityisesti ikäihmisten kasvavaan osuuteen palokuolemista. Tähän on vaikuttanut osittain yhteiskunnan ikärakenteen muutos.

– Vastaava suuntaus on ollut nähtävissä muissa Pohjoismaissa aiemmin ja nyt se konkretisoitui meillä näin selkeästi ensimmäisen kerran.

Yli 65-vuotiaiden osuus palokuolemista oli viime vuonna noin kolmannes, vaikka heidän osuutensa väestöstä on noin 18 prosenttia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä 26 prosenttiin.

Suomen palokuolemaluvut ovat olleet länsimaiden synkimmästä päästä vuosikymmeniä, mutta aivan viime vuosina on nähty kehitystä valoisaan suuntaan. Jos ikäihmisten paloturvallisuus ei kohene ja muut paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät pysyvät ennallaan, vanhusväestön kasvava määrä kääntää luvut jälleen kasvuun.

Huomiota lähipiirin vanhusten paloturvallisuuteen

SPEK muistuttaa, että yksinasuvien ja ikääntyneiden paloturvallisuudesta tulee huolehtia nykyistä paremmin. SPEK on ottanut tavoitteekseen asumisen ja arjen turvallisuuden kehittämisen ja toiminnan painopisteenä on erityisesti yli 65-vuotiaiden ihmisten asumisen paloturvallisuuden parantaminen.

– Yhteiskunnassa on tehty linjanvetoja, että omassa kodissa tulisi pystyä asumaan entistä pidempään. Sen vuoksi pitäisi etsiä ratkaisuja siihen, miten kotona asuvan vanhuksen turvallisuus taataan. On mietittävä, kuka asiasta vastaa, sillä ihmiset eivät välttämättä hoksaa itse, että olisi jotain parannettavaa.

SPEK on teettänyt kotihoidon parissa työskentelevien henkilöiden käyttöön oppaan nimeltä Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö, joka kiinnittää huomiota kodin palo- ja myös muuhun turvallisuuteen. Oppaan tavoite on saada vanhusten kodeissa vieraileva henkilö kiinnittämään huomiota turvallisuuden epäkohtiin.

Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa

Liesivahdit, älykkäät palohälytinjärjestelmät, automaattiset sammutuslaitteistot ja muu teknologia mahdollistaa paloturvallisuuden kohentamisen.

– Teknisten ratkaisujen kirjo on laaja ja ongelma on ennemminkin se, että tarvitaan valveutuneita henkilöitä, jotka pystyvät käynnistämään turvallisuuden parantamiseen tähtäävän prosessin vanhuksen kotona.

Suomessa asumisen paloturvallisuutta on pyritty viime vuosina parantamaan kieltämällä muiden kuin itsestään sammuvien savukkeiden myynti ja asentamalla uusiin taloihin sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Palvelutalojen ja hoitolaitosten varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla on edistetty, mutta tavallisessa asumisessa sprinklaus on vielä harvinaista. Säädöksillä velvoitetaan kotikäyntejä tekeviä, paloturvallisuuden riskiryhmien kanssa työskenteleviä ilmoittamaan turvallisuusriskeistä pelastustoimelle.