Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä harmittelee sitä, että lakiuudistuksen jälkeen energiatodistus on laskennallinen eikä huomioi rakennuksen toteutunutta kulutusta.
Uudistuva energiatodistuslainsäädäntö poistaa isännöitsijöiden kirjoittamat suppeat todistukset. Jatkossa erillinen energiatodistus tarvitaan kaiken kokoisille asuinkiinteistöille.
Energiatodistuslainsäädäntö uudistuu uuden lain astuessa voimaan 1. kesäkuuta 2013. Jatkossa uusille ja vanhoille rakennuksille energialuokka määritetään samalla tavalla.
Energiatodistus on esitettävä rakennuksen tai huoneiston myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Yksi uudistuksista on se, että energialuokitus on ilmoitettava myynti- ja vuokrausilmoituksissa.
Jatkossa kaikkien asunto-osakeyhtiöiden, myös alle seitsemän huoneiston taloyhtiön, on teetettävä energiatodistus, jos niissä olevia asuntoja myydään tai vuokrataan. Tähän asti energiatodistuksen hankkiminen on ollut vapaaehtoista enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille. Myös pientalot tulevat uuden lain myötä energiatodistuksen piiriin.
Isännöitsijän kirjoittama todistus poistuu
Energiatodistuksia saavat laatia jatkossa vain henkilöt, joiden pätevyys on todettu ja voimassa, ja jotka on rekisteröity todistusten laatijoista pidettävään rekisteriin. Sellaisten isännöitsijöiden, joilla ei ole todistuksenantajan pätevyyttä, oikeus antaa todistuksia poistuu.
Jatkossa energiatodistuksia voivat laatia sekä uudisrakennuksissa että olemassa olevissa rakennuksissa vain energiatodistuksen laatijan pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt. Heitä oli Suomessa marraskuun alussa 620.
– Uusi energiatodistuslainsäädäntö selkeyttää nykyistä tilannetta, kun neljän todistuksen malli vaihtuu yhden todistuksen malliksi. Lisäksi uudistus tuo viimein pienille taloyhtiöille ja pientaloille mahdollisuuden vertailla niiden energiakulutusta, sanoo yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.
Ministeriö odottaa laadukkaampia todistuksia
Maarit Haakanan mukaan energiatodistusuudistus lisää erityisesti todistusten ja niiden antajien luotettavuutta.
– Energiatodistus on voimassa 10 vuotta, mutta sen laatijan on säilytettävä sitä varten tekemiään laskelmia 12 vuotta. Kiinteistönomistajien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jatkossa energiatodistusten tekijöitä ja todistusten laatua valvotaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn toimesta.
Uudenlaisen energiatodistuksen tulee sisältää suosituksia todistuksen kohteen energiatehokkuuden parantamiseen. Mikäli taloyhtiö muodostuu useasta eri rakennuksesta, tulee näistä kullekin laatia oma todistus.
Hyvään tarjoukseen kannattaa tarttua
– Taloyhtiöiden kannattaa harkita mahdollisuutta hankkia vielä ennen uuden lain voimaantuloa pätevöityneen laatijan antama, vanhan lain mukainen erillinen energiatodistus, vinkkaa Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy.
Tällaisella todistuksella taloyhtiö pärjäisi seuraavat kymmenen vuotta.
– Jos taloyhtiö saa edullisen tarjouksen erillisestä energiatodistuksesta, siihen kannattaa tarttua ripeästi. Pätevöityneiden, erillisen energiatodistusten antajien varauskirjat saattavat jo nyt olla melko täysiä, Pylsy arvioi.
Erillisen energiatodistuksen edullisuutta arvioidessa on huomioitava, että ympäristöministeriö on arvioinut uuden lain mukaisen energiatodistuksen maksavan kerrostaloyhtiölle noin 1 000–1 500 euroa.
Todistus yhdessä kuntoarvion kanssa
Vanhan lain mukaisista erillisistä energiatodistuksista ilmenee, mihin asti ne ovat voimassa.
Isännöitsijäntodistuksen osana annetut energiatodistukset, jotka ovat voimassa uuden lain saadessa lainvoiman, ovat voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Ennen vuotta 1980 rakennetuille, alle seitsemän huoneiston asunto-osakeyhtiöille energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä vasta 1.7.2014 alkaen.
– Tulevaisuudessa uudenmallisten energiatodistusten laatiminen kannattaa yhdistää kuntoarvioiden laadintaan, niin säästytään päällekkäiseltä työltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta, toteaa Pylsy.
Taloyhtiöiden on syytä ottaa tämä huomioon pyytäessään tarjouksia kuntoarvioista. Myös kuntoarvioiden laadintaa tarjoavien yritysten on mietittävä omia palveluitaan ja tuotekonsepteja, jotta ne vastaisivat tulevaisuuden tarpeita.
Isännöintiliitto penseä
Isännöintiliitto ilmaisi tyytymättömyytensä lakiuudistukseen sen ollessa vielä eduskunnan käsittelyssä.
Isännöintiliitto pelkää energiatodistuksen muuttuvan hyödyttömäksi sen vuoksi, että sen mielestä laskennallinen energiatehokkuuden määrittely ei anna ymmärrettävää ja luotettavaa kuvaa rakennuksen todellisesta energiatehokkuudesta. Uusi laki poistaa mahdollisuuden määritellä rakennuksen energiatehokkuus todellisen energiankulutuksen ja -kustannusten pohjalta.
– Nykysäädökset ovat osoittautuneet tehokkaiksi, motivoiviksi ja helposti ymmärrettäviksi keinoiksi parantaa ja ylläpitää energiatehokkuutta, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä totesi marraskuussa.
Isännöintiliiton mielestä energiatodistuksen ulkopuolelle jää uudistuksessa iso osa energiankulutukseen merkittävästi vaikuttavista tekijöistä kuten rakennusten teknisten järjestelmien toteutus ja virheet.
Energiatodistuksen laatiminen muuttuu lakiuudistuksen myötä entistä kalliimmaksi ja raskaammaksi. Isännöintiliitto pelkää, ettei päteviä energiatodistuksen laatijoita ole tarpeeksi, jolloin kustannukset tulevat osakkeenomistajien maksettavaksi. Heikkilän mielestä pätevä energiatodistuksen laatija voisi olla isännöitsijä, joka on kolmen vuoden ajan antanut isännöitsijäntodistuksen yhteydessä laadittuja energiatodistuksia.
Isännöintiliiton mielestä energiatodistuksen laatijan ei myöskään pitäisi joutua käymään kohteessa silloin, kun tarvittavat tiedot löytyvät esimerkiksi isännöitsijältä saatavista asiakirjoista.
Lisää vertailukelpoisuutta
Ympäristöministeriö toteaa lain perusteluissa, että tähän asti energiatodistusmenettelyn ongelma on ollut useat erilaiset todistuksen antotavat erilaisissa tilanteissa.
Todistus on voinut olla laskennallinen tai perustua toteutuneeseen kulutukseen, todistuksen on voinut antaa pääsuunnittelija uudelle rakennukselle ja olemassa olevalle rakennukselle se on voitu antaa erillisenä energiatodistuksena, energiakatselmuksen yhteydessä tai isännöitsijätodistuksen yhteydessä.
Energiatodistuslomakkeita on ollut monenlaisia ja energiankulutuksen määrittely vaihdellut rakennustyypistä riippuen.
Rakennuksen tyypillistä käyttöä ei ole otettu huomioon toteutuneeseen energiankulutukseen perustuvissa todistuksissa. Rakennukset, joiden vuorokautinen käyttöaika on normaalia pidempi tai laatutaso on tavanomaista parempi, ovat saaneet huonomman luokituksen kuin rakennukset, joissa on lyhyt käyttöaika tai esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto.
Energiatodistus perustuminen lämmitettyyn bruttoalaan on suosinut paksuja seinärakenteita eikä ole vastannut vuonna 2012 voimaan tulleita, uudisrakennuksia koskevia energiatehokkuuden määräystenmukaisuuden osoittamisvaatimuksia.
Lisäksi lain perusteluissa kerrotaan, että energiatodistusten antajilta saadun tiedon mukaan erityisen ongelmallisia ovat olleet toteutuneeseen kulutukseen perustuvat energiatodistukset olemassa olevissa sähkölämmitteisissä rakennuksissa, joissa ei ole pystytty erottamaan lämmitykseen kulunutta sähköä muuhun käyttöön käytetystä sähköstä. Lämmitykseen kuluva energia on todistuksissa usein aliarvioitu ja rakennus on saanut liian hyvän energiatodistuksen.