Ilmanvaihdon perushuollot ovat yksinkertaisia ja edullisia toimenpiteitä, ja ne ovat luonnollinen osa onnistunutta kiinteistönhuoltoa.
Pääpiirteissään ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa kiinteistöjen hengitysilmasta epäpuhtauksia, joita tulee rakennusmateriaaleista, irtaimistosta, sekä ihmisen omista toimista. Ilmanvaihdolla ei kuitenkaan yksinään pystytä ihmeisiin.
Joskus esimerkiksi talon rakenteissa on vaurioita, jotka tuottavat sisäilmaan samaa tahtia epäpuhtauksia, kun niitä yritetään ilmanvaihdolla poistaa. Hyvän huoltamisen ja kunnossa pidon lähtökohtana onkin se, että mahdolliset talon rakennevauriot tutkitaan ja korjataan viipymättä, kun niistä herää epäily. Ilmanvaihto ei siis kompensoi vaurioituneita rakenteita.
On myös tärkeää muistaa, että taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta sen tärkein tehtävä on taata riittävä määrä raitista ilmaa poistoilman tilalle. Hallitun korvausilman tuottamiseen vaaditaan riittävästi korvausilmaventtiileitä, ellei ilmanvaihtoa ole toteutettu kokonaan koneellisesti myös tuloilman osalta.
Taloyhtiöissä ilmanvaihdon perushuoltotoimenpiteet riippuvat Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtajan Mervi Aholan mukaan ilmanvaihtojärjestelmän teknisistä ominaisuuksista.
– Jos taloyhtiössä on sekä koneellinen tuloilma että poistoilma, niin huoltotoimet ovat erilaiset kuin pelkän poistoilman tai painovoimaisen ilmanvaihdon kohdalla.
Perushuollon sisältö riippuu myös jonkin verran vastuunjaoista – kuuluuko esimerkiksi osa perushuollosta asukkaan itsensä tehtäväksi.
llmanvaihdon ongelmat aiheuttavat epämukavuutta
Joskus ilmanvaihtoon liittyvät hämmentävät havainnot eivät osoittaudu oikeiksi ongelmiksi. Yksi varsin yleinen väärinkäsitys liittyy tähän:
– Kun pyöreän tuloilmaventtiilin ympärille kertyy tumma rinkula, niin sen saatetaan luulla johtuvan likaisesta tuloilmasta. Rinkula itse ei synny likaisesta tuloilmasta, vaan pöly on huoneilmassa olevaa pölyä, joka kertyy venttiilin ympärille ilmavirtauksista johtuen. Mahdolliset tuloilman epäpuhtaudet johtuvat alhaisesta suodatustasosta, suodattimen ohivuodoista tai molemmista. Ilmanvaihtokanavien puhtautta tulisikin tarkastella noin viiden vuoden välein.
– Suoraan ulkoa tuleva korvausilma on yksi yleisimmistä ilmanvaihtoon liittyvistä ongelmista, koska se aiheuttaa vedontunnetta. Syksyn kosteudessa, kun lämmityskausi ei ole vielä käynnissä, ongelma korostuu entisestään. Myös koneellisesti huoneistoon tuotu ilma voi tuntua kylmältä.
Näissä tapauksissa asiakas voi itse aiheuttaa haittaa huoneilmalle, jos menee omatoimisesti tukkimaan korvausilmaventtiilit. Silloin korvausilman tuloreitti voi vaihtua ja tunkeutua sisään esimerkiksi rakenteiden ilmaraoista.
Ahola korostaa, että asukkaiden ei pitäisi koskea koneellisen ilmanvaihdon venttiilien säätöihin itse, sillä se saattaa aiheuttaa muutoksia koko rakennuksen ilmanvaihtoon.
– Ilmanvaihdon venttiilien onkin hyvä olla lukittuja, jotta asukkaat eivät pääse säätöjä itse muuttamaan.
Venttiilien lukitseminen helpottaa myös puhdistustyötä. Puhdistus voi olla asukkaan vastuulla, jolloin lukitseminen pitää säätöarvot kunnossa, vaikka venttiilit irrotettaisiin kanavasta.
Millainen huolto on riittävää?
Ilmanvaihdon poistokanavat ovat yleensä järjestelmän likaisimpia osia yhdessä poistoventtiilien kanssa. Kertyvä runsas lika on Aholan mukaan myös paloturvallisuusriski.
Perusteellisemmat huollot kanavien kunnollisine puhdistuksineen tulisi tehdä 5–10 vuoden välein riippuen kanavien likaisuudesta.
– Jos ilmanvaihtokanavat ovat täynnä likaa ja venttiilit melkein ummessa, niin vaihtuva ilmamäärä yleensä pienenee. Tulokanaviin kertyvä lika ja pöly voi päästä myös huoneistoihin. Puhdistaminen vaikuttaa välittömästi ilman laatuun.
Ilmanvaihtokanavien puhtaus tulisi ainakin tarkistaa vähintään viiden vuoden välein ja tarvittaessa puhdistaa. Ilmanvaihdon venttiileitä tulisi puhdistaa useammin esimerkiksi imuroimalla tai nihkeäpyyhinnällä.
Ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto tulee tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Samalla on hyvä tarkistaa koneen kunto.
– Joskus koneen rikkoutumista ei huomata ennen kuin huollon yhteydessä. Säännöllinen huolto on siitäkin syystä todella tärkeää, Ahola toteaa.
Ilmanvaihdon ylläpitoon löytyy apua muun muassa RT- ja KH-kortistoista.
– Kortistosta löytyy myös valmiita asiakirjapohjia työn tilaamiseen ja sopimiseen. Tarjouspyynnössä on oltava kaikki tarvittavat tehtävät lueteltuina, myös se, miten puhdistustyön laatu tarkastetaan – kuvataanko vai dokumentoidaanko muilla tavoin.
Isoissa julkisissa kiinteistöissä käytetään joskus ulkopuolista tarkastajaa. Usein puhdistustyöhön liitetään myös säätötyötä, jolloin säätökirjojen tarkastaminen voi olla aiheellista.
Hyvään sisäilman huoltamiseen kuuluu toimiva asukasviestintä
Ahola pitää hyvää asukasviestintää tärkeänä muun muassa siitä syystä, että asukkaiden on syytä tietää, kuuluuko heidän tehdä jotain.
– Esimerkiksi liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus on usein asukkaan vastuulla. Puhdistus tehdään tavallisella astianpesuaineella käsin tai astianpesukoneessa ilman muuta tiskiä.
Asukkaat eivät aina tiedä, miten ilmanvaihto toimii eri aikoina ja miten tuleva huolto vaikuttaa juuri omaan arkeen.
– Näiden asioiden selventäminen lisäisi asukkaiden ymmärrystä ja auttaisi heitä oikeanlaiseen toimintaan. Ennakolta on myös hyvä tietää, jos asuntoihin on tarvetta tulla yleisavaimella asukkaan poissa ollessa.
Yleistä viestintää voisi Aholan mukaan toteuttaa esimerkiksi asukaskansioissa, joista tietoa on kaikkien löydettävissä etu- ja jälkikäteen. Alkavista toimenpiteistä voidaan informoida myös ilmoitustaululla tai jakaa lappuja postiluukkuihin.
Hyvää asukasviestintää Ahola pitää yhtä tärkeänä kuin osaavaa ilmanvaihtohuoltoa, kun taas huonolla viestinnällä voidaan vesittää hyväkin työ.
Lähde: https://kortistot.rakennustieto.fi/kortit/RT%2056-11014
Sähköinen ilmoitustaulu pitää ajan tasalla
Ennen vanhaan asukastiedottamisen keskiössä toimivat porraskäytävän ovensuussa komeilleet korkki- tai magneettipohjaiset ilmoitustaulut. Niihin kiinnitetyt paperiset tiedotteet lepattivat ovista puhaltaneiden ilmavirtojen mukana ja irtoilivat helposti uusia lappuja kiinnitettäessä. Ilmoitustaulun päivittämisessä oli ongelmia, ja niihin saattoi ilmestyä asiatontakin viestintää peittäen tärkeämmät uutiset alleen.
Kehityksessä on menty eteenpäin – hyvä niin.
Nykyään monen kiinteistön tiedotuksesta suuri osa hoituu vaivattomasti sähköisten ilmoitustaulujen avulla. Niiden käyttö, päivittäminen ja ylläpito luonnistuu etäältäkin, kunhan käytössä on toimiva internetyhteys.
Tiedotteita voi yksilöidä ja porrastaa
Sähköisen ilmoitustaulun etuna manuaaliseen verrattuna on sen reaaliaikaisuus.
Viestintä tehostuu, kun sitä voidaan räätälöidä toimimaan tiettynä ajankohtana ja muokata reaaliajassa.
Jos kiinteistössä on esimerkiksi meneillään huoltotoimia, niiden etenemisaikataulusta voidaan ilmoittaa tehokkaasti. Näin taloyhtiön asukkaat ovat koko ajan kartalla toimenpiteiden edistymisestä ja voivat aikatauluttaa arkea omalta osaltaan.
Digitaalisen viestinnän reaaliaikaisuudella varmistetaan myös se, että tiedotteita todella katsotaan, koska ne ovat ajankohtaisia ja kohdennettuja.
Mikäli taloyhtiösi kaipaa tiedottamisensa tehostamista nykyaikaisella digitaalisella järjestelmällä, niiden asentamisesta vastaavia yrityksiä löytyy internetistä omalta asuinalueeltasi esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla: sähköinen ilmoitustaulu, digitaalinen porrasnäyttö, sisäopaste ja infotaulu.
Teksti: Pia Tervo
Kuva: Freepik