Elintarvikkeiden säilöminen kotitarpeisiin yli talven vähenee ja kylmäkellarit autioituvat. Taloyhtiöissä mietityttää, montako hillopurkkia on järkevä minimi, jonka jälkeen kylmäkellari on syytä purkaa.
Aiemmin täysinä hilloista, säilykkeistä, mehuista ja perunasäkeistä notkuneille kylmäkellarien hyllyille on tullut vuosikymmenten mittaan kummasti lisää tilaa.
– Eipä niissä hirveästi tavaraa nykyisin ole. Joissain taloyhtiöissä on innokkaita marjastajia, jolloin säilytystilalle on tarvetta, mutta eivät ihmiset tänä päivänä säilö perunoitaan kellarissa, vaan hakevat ne pussi kerrallaan kaupasta. Viinejä ei uskalleta kylmäkellareissa säilyttää, koska pelätään pitkäkyntisten vievän ne, kertoo isännöitsijä ja Pro Isännöinti Oy:n liiketoimintajohtaja Pekka Aalto.
Nykyiset kylmäkellarit ovat muisto muutaman vuosikymmenen takaa, jolloin ne olivat jokaisen kerrostalon vakiovaruste. Nykyrakentamisesta ne ovat kadonneet tyystin.
Taustalla on ihmisten muuttuneet elämäntavat. 1950-luvulta alkaen kiihtynyt kerrostalorakentaminen liittyi maaltapakoon. Ensimmäisen polven kaupunkilaisten elämäntavoissa näkyi vielä agraariseen elämänmuotoon kuuluneet marjastus, omatoiminen hillojen valmistus ja säilöminen ja sopivan maatilkun löytyessä perunoiden viljelykin. Tämän vuoksi viileää säilytystilaa tarvittiin rutkasti.
Putkiremontti on hyvä hetki miettiä kylmäkellarin kohtaloa
Hillonkeittäjiä on edelleen kutakuinkin jokaisessa talossa, mutta rinnalle on noussut elämäntapa, jossa pitkän aikavälin säilytys jätetään kaupan huoleksi ja jääkaappiin kannetaan lähikaupasta vain muutaman päivän ruokatarpeet. Taannoin kaikkia itse säilöttäviä elintarvikkeita ei saanut kaupasta ympäri vuoden, mutta nyt tilanne on toinen.
Aalto kertoo kylmäkellarien nousevan keskusteluissa aika ajoin esiin. Taloyhtiössä joku esittää purkamista ja silloin viriää myös vastakkaisia puheenvuoroja. Kellareiden käyttäjät ovat taloyhteisöjen aktiivisia jäseniä.
– Järjestettävät palautekyselyt ja käytävät keskustelut enimmäkseen tukevat kylmäkellarien säilyttämistä. Täytyy tosin huomioida, että kyselyihin vastaa noin kolmannes asukkaista eli käytännössä yleensä vain ne, jotka haluavat, että kellarit säilytetään.
Kylmäkellarit puhuttavat varsinkin putkiremonttien yhteydessä, sillä se on luonteva kohta laitteiston purkuun.
– Putkiremonttien yhteydessä keskustellaan kylmäkellarien käyttötarkoituksesta kriittisesti, mutta esimerkiksi viimeisimmässä linjasaneerauksessani ne säilytettiin.
Tilamuutos normaalisti enemmistöpäätöksellä
Kiinteistöliitto otti kylmäkellareihin kantaa aiemmin tänä vuonna. Kiinteistöliitto muistutti, että jos yhtiöjärjestyksessä ei ole selkeästi mainittu, että tilat kuuluvat osakkaiden hallintaan, niiden katsotaan kuuluvan taloyhtiön hallintaan. Tällöin taloyhtiössä voidaan enemmistöllä päättää esimerkiksi tilojen muuttamisesta tavallisiksi kellarivarastoiksi.
Kiinteistöliiton mukaan joskus voidaan kuitenkin tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta, jolloin käytännössä kahden kolmasosan yhtiökokousväestä tulisi ajatella tilamuutoksesta samalla tavalla.
Keskeisimmät kylmäkellareita vastustavat argumentit ovat niiden viemä energia ja neliömetrit. Ylimääräiselle tilalle on kerrostalossa helppo keksiä käyttöä. Kylmiöstä voidaan tehdä vaikkapa pyöräkellari tai kerhohuone, mutta eniten kysyntää on asukkaiden säilytystilalle – tämän voi päätellä jo siitä, että kylmäkellarissa saattaa jo nykyisin nähdä lojumassa rojua, joka ei kylmäsäilytystä tarvitse.
– Silloin kun kylmäkellarit päädytään purkamaan, niistä tehdään tavallisesti vuokrattavia häkkivarastoja, kertoo Aalto.
Esimerkkikellari vei 7,3 MWh vuodessa
Kylmälaitteiden energiatehokkuus on parantunut viime vuosina kohisten. Laitteiden energialuokituksessa käytetään kirjaimia, joista paras eli A on jakautunut vielä useisiin parempiin alaluokkiin aina A+++:aan asti.
Tässä mielessä vanhat kylmäkellarit ovat jääneet kehityksen kelkasta.
– Energiakulutukseltaan kylmäkellarit menevät varmasti aakkosten jälkipäähän, eivät ne energiatehokkaita ole.
Jarkko Korhonen on tehnyt insinöörityön ”Kerrostalokylmiön energiankäytön ja käyttötavan tehostaminen” Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuonna 2013.
Korhonen käyttää tutkimuskohteenaan Helsingin Kontulassa sijaitsevan, vuonna 1967 rakennetun, kahdeksankerroksisen ja yksirappuisen kerrostalon kylmiötä. Sen pinta-ala on 49 neliötä ja tilavuus 100,5 kuutiota. Kylmiön käyttöön on oikeus 32 asunnolla.
Mittausten mukaan kylmiön vuotuinen todellinen sähkönkulutus on 7 300 kilowattituntia. 12 sentin kilowattituntihinnalla tämä tekee 876 euroa vuodessa, asuntoa kohti 27 euroa vuodessa.
Lähes sadan jääkaapin sähköt
Euromääräinen luku ei vaikuta kovin suurelta, mutta verrataanpa kulutusta moderniin jääkaappiin. Miehen korkuinen A+++-energialuokan jääkaappi kuluttaa energiaa noin 75 kilowattituntia vuodessa. 7 300 kilowattituntia riittäisi siis 97 jääkaapin vuotuisiin tarpeisiin.
Esimerkin kontulalaistalossa kellarikylmiötä vastaavat energiakustannukset syntyisivät, jos joka ikisessä huoneistossa pörisisi kolme ylimääräistä jääkaappia asukkaiden hillopurkkeja varten.
Kannattavuuslaskelmissa täytyy luonnollisesti huomioida, että kylmiön alkuinvestointi on jo tehty.
Siinä vaiheessa, kun kylmiö vaatisi huomattavaa korjaus- tai uudistuspanostusta, sen kokonaistaloudellisuutta on syytä arvioida kriittisesti. Varsinkin jos kylmäkellari pörisee vain muutaman asukkaan mehujen ja hillojen vuoksi, vastaavan suuruinen kylmäsäilytystila voidaan toteuttaa merkittävästi alhaisemmilla energiakustannuksilla nykyaikaisilla kylmälaitteilla.
Jos erillisiä kylmälaitteita suunnitellaan sijoitettavan taloyhtiön säilytystiloihin, on huomioitava paloturvallisuusnäkökohdat.
Vanhojen kylmäaineiden lisääminen loppui vuodenvaihteessa
Kylmäkellarien alun perin käyttämiä kylmäaineita on viime vuosina kielletty, koska ne tuhoavat otsonikerrosta ja ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja.
– Kylmäkellareissa on usein käytössä R22-kylmäaineet. Ne vaativat säännöllisiä tiiveyskokeita ja pitää tulevaisuudessa vaihtaa kokonaan pois, sanoo Pekka Aalto.
Uusien HCFC-kylmäaineiden, jollainen R22 myös on, lisääminen laitteisiin on ollut kiellettyä vuodesta 2010 lähtien. Vuoden 2014 loppuun asti vanhojen HCFC-laitteiden huollossa oli vielä sallittua käyttää kierrätettyjä tai regeneroituja HCFC-yhdisteitä.
1. tammikuuta 2015 lähtien HCFC-kylmäaineiden käyttö huollossa on ollut kokonaan kielletty. Ainetta sisältäviä laitteita saa siis edelleen käyttää, mutta ainetta ei saa lisätä.
Jos taloyhtiössä on käytössä HCFC-yhdisteitä käyttävä kylmäkellari, sen saneeraamisesta tai purkamisesta olisikin järkevää tehdä päätös. Vähintäänkin laitteessa käytettävä kylmäaine olisi vaihdettava johonkin sallittuun niin sanottuun huoltokylmäaineeseen. Jos mitään ei tehdä, laitetta ei sen rikkoutuessa pystytä huoltamaan kylmäainetta lisäämällä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistuttaa, että kylmäaineen vaihtoon liittyy usein käytännön ongelmia, jotka johtuvat aineen kemiallisista tai fysikaalisista ominaisuuksista. Nämä voivat lisätä vuotoja, heikentää laitteen hyötysuhdetta ja energiatehokkuutta. Pahimmassa tapauksessa laite tai sen osa voi jopa rikkoutua. Siksi kylmäaineen vaihto tai laitteistojen uusiminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin eikä odottaa laitteen rikkoutumista.