Mika Hytönen Green Heat Oy:stä on seurannut As Oy Taivalkunnantien maalämpöjärjestelmän toimintaa myös asennusurakan jälkeen. Parhaiden säätöjen löytäminen vie aikansa.
Nokialainen As Oy Taivalkunnantie siirtyi maalämpöön syksyllä 2009. Lokakuun alussa Taivalkunnantiellä järjestettiin yksivuotisjuhlallisuudet ja katsottiin, millaisiksi säästöt olivat muodostuneet. Osoittautui, että 62 huoneiston taloyhtiön energiakulut olivat pudonneet noin 30 000 euroa vuodessa – 10 000 euroa yli ennakoidun.
Ennen maalämpöä As Oy Taivalkunnantie lämpeni kaukolämmöllä. Taloyhtiötä lähes sen koko yli 30-vuotisen historian ajan isännöinyt Jarmo Mäkinen kertoo, että tavanomaisina vuosina lämpöenergiaa kului noin 700 megawattituntia.
Ensimmäisenä toimintavuotenaan maalämpöjärjestelmä kulutti 290 megawattituntia.
– Tavoitteemme oli puolittaa lämmityskustannukset. Se onnistui heti rankasta talvesta huolimatta. Kaukolämmöllä lämmityskulut olisivat olleet noin 60 000 euroa, joten säästöä tuli noin 30 000 euroa, laskeskelee Mäkinen.
Maalämpöjärjestelmän oli ennakoitu säästävän noin 20 000 euroa, joten odotukset ylittyivät roimasti.
Maalämpö on laskenut vastikkeita noin euron neliöltä kuukaudessa. Joulukuun vastikkeet jäävät tänä vuonna näillä näkymin tyystin perimättä.
Mäkinen huomauttaa, että järjestelmän säädöissä on vielä viilaamista. Kun ne on saatu optimaalisiksi, säästöä on luvassa lisää.
– Lämpöpumpulla päästään valtiovallan asettamiin energiansäästötavoitteisiin kädenkäänteessä ja vielä vasemmalla kädellä, kuvailee Mäkinen.
– Hanke on osoitus siitä, että maalämmöllä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä myös kaukolämpökohteissa, toteaa projektipäällikkö Mika Hytönen järjestelmän toimittaneesta Green Heat Oy:stä.
Tilaisuudessa puhuneen Kiinteistöliitto Pirkanmaan toiminnanjohtajan Jorma Koutosen mukaan hallituksen tuoreet energiaverolinjaukset ovat herättäneet taloyhtiöiden keskuudessa levottomuutta. Asuinkerrostalojen hoitokulut ovat olleet viime aikoina noin 9 prosentin nousuvauhdissa siinä missä inflaatio on ollut 1,5 prosenttia.
Säästöjä etsitään kiivaasti ja vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: korjaus- tai energiakulujen leikkaaminen.
– Korjaamisesta ei ole järkeä säästää, sillä silloin talot rapistuvat. Jäljelle jää energia, toteaa Koutonen.
– Fossiilisista polttoaineista halutaan eroon, sillä niiden verokohtelu on rankkaa.
Kuoletusaika alle kymmenen vuotta
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 300 000 euroa. Siihen saatiin 15 prosentin suuruinen valtion energia-avustus.
Kuoletusaika asettuu nykyisillä energiahinnoillakin jonkin verran alle kymmeneen vuoteen. Jos – ja mitä ilmeisimmin kun – energia kallistuu, kuoletusaika lyhenee.
Lämmityskustannusten leikkaamisen ohella Taivalkunnantiellä tavoiteltiin entistä parempaa lämmöntoimitusvarmuutta. Tämä onnistui, sillä poikkeuksellisesta pakkastalvesta huolimatta lämpöä ja lämmintä vettä riitti koko taloyhtiölle läpi vuoden. Järjestelmän toiminnassa ei ole ollut häiriöitä eikä se ole tarvinnut huoltoa tai korjauksia.
Maalämmön yksivuotisjuhlallisuuksien yleisöä kiinnosti muun muassa se, tarvitsiko Taivalkunnantien sähköjärjestelmä saneeraamista.
Vastaus oli, että tarvitsi.
– Sähköjärjestelmää oli suurennettava. Talon kulmalle rakennettiin puistomuuntaja, kertoi Mäkinen.
Sähköjärjestelmän muutostöiden kustannukset on laskettu mukaan kuoletusaikaan.
Toinen kysymyksiä herättänyt asia oli, riittääkö kaivojen geoterminen lämpö myös tulevaisuudessa. Mika Hytönen kertoi, että riittää, koska lämpökaivoja ei sijoitettu 15:tä metriä lähemmäs toinen toistaan. Jos kaivot sijoitetaan liian lähekkäin, vaarana on, että ne syövät toistensa lämpöä ja muuttuvat niin sanotuiksi energiavapaiksi kaivoiksi.
Maalämpöön siirtymisen yhteydessä taloyhtiö vaihtoi vesivoimalla tuotettuun ekosähköön. Näin ollen taloyhtiön hiilijalanjälki on nyt pyöreä nolla.