Suunnitelmallinen ja laadukkaasti toteutettu julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus on taloyhtiölle ennemmin hyvä mahdollisuus kuin uhka. Talvikorjaus saattaa myös tulla halvemmaksi kuin kiireisenä kesäkautena tehty korjaus.

Suurin osa julkisivujen ja parvekkeiden korjauksista ajoittuu ruuhkaisimpaan kauteen, eli toukokuun ja lokakuun väliseen aikaan.

– Jo pitkään on tiedetty, että kun korjausrakentaminen tulee jatkuvasti lisääntymään, urakointia olisi saatava jatkumaan myös kesäkauden ulkopuolelle. Nyt on havahduttu siihen, että korjausrakentamisen määrä menee yli uudisrakentamisen, kertoo projektipäällikkö, tohtorikoulutettava, DI Toni Pakkala Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Julkisivukorjausten ajoittuminen vain kesäkaudelle aiheuttaa urakoitsijoille huomattavaa resurssipulaa, joka voi johtaa laadun heikkenemiseen, aikataulujen viivästymiseen ja kustannusten kasvuun. Toisaalta hiljaisempana talvikautena urakoitsijoille ei riitä töitä, ja tällöin he saattavat joutua lomauttamaan työntekijöitä.

– Talvikorjaaminen tasaa urakoitsijoiden resurssipulaa ja työntekijöiden työtaakkaa ja toisaalta takaa työntekijöille tasaiset ansiot läpi vuoden.

Jotta tieto laadukkaista talvikorjauksista leviää ja rakennuttajat rohkaistuvat teettämään niitä, nyt on laadittu julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje.

Ohjeen on kirjoittanut Tampereen teknillisen yliopiston Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä. Työtä on valvonut Julkisivuyhdistys ry:n nimeämä toimikunta, jossa on mukana 21 alan yritystä ja yhdistystä. Ohjeen rahoittamiseen on osallistunut Rakennustuotteiden Laatu Säätiö SR.

Ensimmäinen kattava ohje talvikorjaukseen

Kyseessä on ensimmäinen kattava ohjeistus julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaukseen. Tähän saakka käytännön tieto talvikorjausten toteuttamisesta on ollut lähinnä vain urakoitsijoilla.

Talvikorjausten vähäisyys selittyy muun muassa sillä, ettei rakennuttajilla ole ollut tietoa talvitoteutuksista ja niiden kustannuksista.

– Tietous siitä, että talvellakin voidaan tehdä laadukkaita korjauksia ei ole kantautunut esimerkiksi taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden korviin. Lisäksi taloyhtiöillä on melko perinteinen vuosisykli, jonka vuoksi hankesuunnitelmapäätökset tehdään syksyllä ja urakkatarjouspyynnöt päätyvät urakoitsijoille vasta vuodenvaihteen jälkeen, Pakkala kertoo.

Ohjeen yhtenä tavoitteena onkin lisätä toimijoiden tietoutta julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjauksista sekä niiden hyödyistä.

– Tällainenkin on mahdollista, eikä talvikorjaus välttämättä ole kustannuksiltaan suurempi kuin kesäkorjaus. Monissa tapauksissa talvikorjaus voi tulla taloyhtiölle jopa halvemmaksi.

Pakkalan mukaan talvikorjauksen kustannusten muodostuminen riippuu pitkälti korjaustavasta. Käytännössä mitä suurempi korjaustoimenpide on, sitä pienemmäksi kustannusero jää.

Talvitoteutus sopii parhaiten monivaiheisiin korjauksiin

Suuri osa talvikorjauksen kustannuksista syntyy sääsuojauksesta sekä lämmityksestä. Sääsuojaus on pakollista esimerkiksi pölyävissä menetelmissä, kuten hiekkapuhalluksessa. Sääsuojan rakentaminen kevyttä tai pienialaista korjausta varten ei ole kustannustehokasta.

– Esimerkiksi pelkän julkisivusaumauksen tai -maalauksen vuoksi ei kannata lähteä sääsuojausta kasaamaan. Toisaalta jotkin työt, kuten saumaus ja tuulettuvien julkisivuratkaisujen käyttö, eivät välttämättä edes tarvitse sääsuojausta, eli kustannuseroa ei ole.

Jos korjaushankkeeseen kuuluu useita työvaiheita, suojausten ja lämmityksen osuus koko korjaustyön kustannuksista alenee. Talvikorjaaminen soveltuukin parhaiten hankkeisiin, joissa julkisivut puretaan ja uudelleenverhoillaan, tai vanhat julkisivupinnat lisälämmöneristetään ja verhotaan julkisivulevyllä.

– Talvikorjauksen kokonaiskustannuksia saattaa alentaa sekin, että jotkin tavarantoimittajat myyvät tuotteitaan halvempaan hintaan talvella, kun myyntiä ei muuten ole.

Joissain tapauksissa säästöä voi syntyä siitäkin, että sääsuojaus saattaa vähentää taloyhtiön lämmitysenergian tarvetta, kun ulkoseinä ei ole kylmää ilmaa vaan lämmitettyä suojausta vasten.

Urakoitsijalla tulee olla kokemusta talvikorjauksista

Talvikorjaamiseen liittyviä toimia tarvitaan yleensä silloin, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi viiden lämpöasteen alapuolelle. Talvikorjaamisessa tärkeintä on sääsuojan laatu, sen ilmanpitävyys ja jatkuva olosuhdeseuranta sekä korjattavalla pinnalla että sääsuojassa yleensä.

– Käytännössä erona kesärakentamisen sääsuojaan on kaksin- tai useammankertainen peite, joiden välissä oleva seisova ilma eristää lämmön.
Lämmitysmenetelmiä on useita aina öljylämmittimistä sähkölämmittimiin, ja niiden käytössä tulee huomioida lämmittimien mahdollinen paikallinen kuivattava vaikutus tai esimerkiksi nestekaasulämmittimillä mahdollinen kosteudentuotto. Säteilylämmittimillä kannattaa usein lämmittää korjattavaa kohtaa ennen korjausta, ja puhallinlämmittimillä sääsuojan tilaa itsessään.

Tilaajan kannattaa varmistaa, että urakoitsija ja suunnittelija ovat tehneet talvikorjauksia ennenkin.

– Urakoitsijan referenssilistaa kannattaa katsoa. Tilaaja voi viitata myös ohjeeseen – siinä on paljon muistilistoja asioista, joita talvikorjauksissa kannattaa muistaa.

Hallituissa olosuhteissa syntyy laadukasta jälkeä

Talvikorjausten laatu luodaan olosuhteiden hallinnalla.

– Keskeiset tekijät, joilla varmistetaan talvirakentamisen laatu, ovat lämpötilan ja kosteuden hallinta. Nämä seikat tulee huomioida aina rakennustuotteiden varastoinnista lähtien, Pakkala sanoo.

Hallitussa ja suunnitelmallisessa talvikorjauksessa olosuhteiden vakiointi ja laadun varmistaminen voi olla jopa helpompaa kuin kesällä.

– Talvella olosuhteita sääsuojan sisällä vahditaan joka tapauksessa. Sää ei myöskään pääse katkaisemaan työntekoa, kuten sade- ja ukkoskuurot saattavat tehdä kesäkaudella.

Talvikorjaustuotteet ovat melko lailla samat kuin kesärakentamisessa, mutta tuotteiden käyttöolosuhteisiin ja säilytykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Vesipohjaiset tuotteet eivät saa jäätyä projektin missään vaiheessa.

– Lisäksi pitää huomioida tiettyjä detaljeja, muun muassa korjattavan pinnan lämpötila, eli lämmittää jo valmiiksi esimerkiksi sandwich-elementin ulkokuori tai parvekepieli.

Ohjeesta vinkkejä esimerkiksi lämmityskulujen jakamiseen

Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje on suunnattu pääasiassa suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Myös kiinteistönomistajien tai muiden korjaushankkeeseen ryhtyvien kannattaa tutustua ohjeeseen.

– Ohjeesta löytyy myös vinkkejä esimerkiksi lämmityskulujen jakamiseen tilaajan ja urakoitsijan välillä. Tähän ohjeeseen emme valitettavasti pystyneet havainnollistamaan kesä- ja talvikorjausten välistä hintaeroa, sillä rahan arvo ja korjausmenetelmien kustannukset muuttuvat. Pyrimme kuitenkin saamaan Julkisivuyhdistyksen sivuille ajantasaisia esimerkkilaskelmia hintaeroista, Toni Pakkala kertoo.

Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje julkaistaan painettuna kirjana, osana Betoniyhdistyksen julkaisusarjaa.

Talvella korjattu ja huollettu parveke on kesällä käyttökunnossa

Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus on mukavampi taloyhtiön asukkaillekin. Kesällä talon sääsuojaus eli huputtaminen voi näet olla iso haitta: asunnoista ei näe ulos, ja sääsuojaus lämmittää jo entisestäänkin lämpimiä sisätiloja.

Talvella luonnonvaloa on ylipäätään vähemmän kuin kesällä, joten suojauksen pimentävä vaikutus ei häiritse niin paljon. Myöskään remontin pölyävät työvaiheet tai toimenpiteet eivät haittaa asukkaita yhtä paljon kuin kesällä, koska talvella ei tuuleteta ikkunan kautta yhtä usein.

Parvekelasitusten huolto joustavammin talvella

Parvekkeiden käyttöaste on pienempi viileään vuodenaikaan, joten talvi on otollista aikaa korjata niitäkin. Myös parvekelasitukset voi, ja kannattaa huollattaa ruuhka-ajan ulkopuolella. Hiljaisempaan talviaikaan taloyhtiö saa lasituksille huollon joustavammin ja hyvässä lykyssä myös edullisemmin kuin kesäsesongin aikana.

Jos taloyhtiöllä on hoidettavanaan kirjava joukko eri ikäisiä ja merkkisiä parvekelaseja, kannattaa valita huoltoyhtiö, joka huoltaa kaiken merkkisiä laseja. Osa alan toimijoista saattaa huoltaa vain oman merkkinsä parvekelasituksia.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Media Potentian kuvapankki