Kuva: Michael Flippo | Dreamstime.com
Mika Artesolan kirjoittama ja Kiinteistöalan kustannuksen kustantama Monikulttuurisuus taloyhtiössä on hyvä tietopaketti esimerkiksi isännöitsijöille ja hallitusjäsenille.
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosikymmeninä merkittävästi. Kulttuurierot nousevat usein esiin taloyhtiöissä, joissa erilaisista taustoista ponnistavat ihmiset asuvat tiiviisti. Mika Artesolan tuore teos ”Monikulttuurisuus taloyhtiössä” antaa taloyhtiölle hyviä eväitä erilaisten kulttuurien ristivedossa toimimiseen.
Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista koostuvan Puheenjohtajien klubin perustajan ja vetäjän Mika Artesolan teos Monikulttuurisuus taloyhtiössä julkaistiin viime syksynä. Kirjan on kustantanut Kiinteistöalan kustannus Oy.
Kirja tulee epäilemättä tarpeeseen, sillä monessa taloyhtiössä syntyy ongelmia vain tiedon puutteen vuoksi. Luomme seuraavassa lyhyen katsauksen noin satasivuisen kirjan sisältöön.
Artesola muistuttaa, että suomalaisille itsestään selvät asumisen perusasiat ovat useille maahanmuuttajille vieraita. Taloyhtiö tai kerrostalo saattaa olla entuudestaan tuntematon asia, eikä mikään asumiseen liittyvä toiminta tule selkäytimestä. Eläminen omassa kodissa paperille kirjattujen järjestyssääntöjen perusteella tuntuu käsittämättömältä.
Melu on yleinen eripuran aiheuttaja
Taloyhtiöissä naapurien väliset erimielisyydet palautuvat usein meluun, eivätkä kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset kahnaukset ole tässä mielessä poikkeus. Muutto vilkkaasta ja kovaäänisestä kulttuurista hiljaisuutta korostavaan suomalaiseen taloyhtiöön voi olla vaikeaa.
Suomalaisille kellon mukaan eläminen on toinen luonto erityisesti virallisissa yhteyksissä. Taloyhtiössä pesulat ja saunat varataan määräajaksi. Toisen vuoron käyttämistä pidetään erittäin asiattomana.
Hiljaisuus on määritelty tarkoin kellonajoin. Kello 22 alkava hiljaisuus voi tulla eteläeurooppalaisille yllätyksenä, sillä siellä syödään usein tuohon aikaan perheen kesken illallista ja keskustellaan vilkkaasti päivän tapahtumista.
Aikakäsitys venyy – tai sitten ei
Joissain kulttuureissa aikakäsitys on Suomen vastaavaa laveampi. Aikoja on tapana ajatella mieluummin tarkkuudella ”illansuussa” kuin ”viisitoista vaille kuusi”. Artesola suosittelee taloyhtiön edustajaa painottamaan tarkkojen aikataulujen mukaan toimimisen tärkeyttä eri tilanteissa.
Jossain päin maailmaa porraskäytävissä on tapana säilyttää polkupyöriä, lastenvaunuja tai muuta tavaraa. Artesola muistuttaa, että Suomessa pelastuslaki kieltää tämän. Joissain taloyhtiöissä käytävillä lojuva tavara kerätään lupaa kysymättä pois, joten maahanmuuttajille on syytä kerrata suomalaiset pelisäännöt.
Suomessa jätteet lajitellaan tarkemmin kuin monessa muussa maassa. Taloyhtiön kannattaa hankkia kuvalliset lajitteluohjeet, jotka eivät pysähdy kielimuuriin.
Eroja vieraskoreudessa
Kantasuomalainen ei nykyisin välttämättä avaa oveaan kellonsoittoon, ellei tulija ole soittanut puhelimella ennalta. Vierailijaa varten asunto siivotaan perusteellisesti.
Monissa muissa kulttuureissa sovelletaan avointen ovien periaatetta. Sukulaiset saattavat tulla majailemaan pitkäksikin aikaa sen sijaan, että menisivät hotelliin. Taloyhtiössä tästä saattaa aiheutua närää muun muassa siksi, että vierailta ei kerätä vesimaksuja. Myös häly lisääntyy ihmismäärän mukana.
Suomessa pyykkiä kuivataan vain parvekkeen seinien sisällä, monissa muissa maissa pyykit liehuvat villisti kaiteilla. Artesola vinkkaa taloyhtiötä tekemään pienen oppaan siitä, mitä parvekkeella saa tehdä ja mitä ei.
Agraarin ja urbaanin erot
Suomen kieli tuntee sanan ”kotieläin”. Kieli ei ole tässä ehtinyt seurata maailman muuttumista, sillä kaupunkikodeissa- tai pihoissa kotieläimiä – siis kanoja, kalkkunoita, sikoja, vuohia, lehmiä ja niin edelleen – ei pidetä. Maahanmuuttajille on syytä selvittää koti- ja lemmikkieläinten erot. Myös koirien kytkettynä pitämisestä kannattaa muistuttaa.
Rivitalon pihaa ei ole tapana kääntää perunamaaksi. Tämä ei ole ilman eri mainintaa selvää maahanmuuttajalle, joka tulee Suomeen agraarisesta yhteiskunnasta.
Asunto-osakeyhtiö on Suomelle ominainen asumismuoto. Monelle syntyperäiselle on epäselvää, että osakas ei osta itselleen huoneistoa vaan vain hallintaoikeuden siihen tai että monissa pienissä remonteissa ei saa ryhtyä työhön ennen kuin yhtiö näyttää vihreää valoa. Vieraasta kulttuurista tulevalle nämä asiat vasta epäselviä ovatkin.
Varmin tapa selvittää yhtiön ja osakkaan vastuulla olevat huoneiston osat on yksityiskohtainen vastuunjakotaulukko. Myös toimintavat asukkaan remonteissa pitää kirjoittaa auki.
Tietämättömyyttä, ei pahuutta
Mitä ongelmia talossa sitten kohdataankin, hyvin harvoin kukaan aiheuttaa häiriötä pahanilkisyyttään. Tavallisesti kyse on yksinkertaisesti siitä, että maahanmuuttaja toimii paremman tiedon puutteessa tavalla, joka Suomessa koetaan sopimattomaksi.
Kantaväestö antaa taloyhtiöiden suurten remonttien yhteydessä kritiikkiä tyypillisesti kangertelevasta tiedottamista. Kun tiedotuskulttuurissa on jo valmiiksi parannettavaa, ei ihme, jos ongelmat kärjistyvät, kun soppaan lisätään vielä kielimuuri.
Mitä aktiivisempaa neuvonta ja opastus on, sitä vähemmän on tiedon puutetta ja siitä johtuvia ongelmia. Tiedotteet olisi hyvä julkaista suomen lisäksi ainakin englanniksi.
Varsinkin pienillä paikkakunnilla taloyhtiöiden voi olla vaikea saada tulkkipalveluja. Artesolan kirjaan on liitetty avuksi järjestyssääntöpohjat suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, viroksi, venäjäksi ja somaliksi.
Ongelmien takana tietämättömyys
Kaikessa inhimillisessä toiminnassa on tyypillistä, että ennalta opetut yleiset toimintaohjeet unohtuvat ja tietoa tarvitaan tipoittain silloin, kun jokin määrätty tilanne on ajankohtainen. Tätä varten Artesola kehottaa taloyhtiötä luomaan helppokäyttöisen ja luotettavan yhteydenpitojärjestelmän, jonka kautta maahanmuuttaja saa tarvittaessa yhteyden isännöitsijään, huoltomieheen tai muuhun henkilöön.
Paras mahdollinen apu taloyhtiölle on maahanmuuttajana Suomeen saapunut henkilö, joka on ehtinyt jo kotoutua tänne ja oppia kielen. Hän pystyy opastamaan samasta lähtömaasta saapuvia näiden omalla kielellä ja yhteisestä kulttuuriperinnöstä käsin.
Jos taloyhtiössä asuu tällainen henkilö, joka tahtoo osallistua aktiivisesti uusien asukkaiden opastamiseen, se on taloyhtiölle kuin lottovoitto. Jos ei ole, apua voi kysyä esimerkiksi Suomen pakolaisavusta. Yhteistyötä naapuritaloyhtiöiden kesken kannattaa viritellä.
Artesola kehottaa taloyhtiötä tekemään itselleen työkalupakin, josta löytyvät tarvittavat viranomaisten, tulkkien ja muiden tahojen yhteystiedot, oppaita ja muuta tarpeellista.
Pakin kokoaminen kannattaa aloittaa Artesolan kirjasta.
Perusasiat tervetulopakettiin
Mika Artesola kehottaa taloyhtiötä kokoamaan uusille asukkaille seuraavanlaisen tervetulopaketin, joka käännetään tarpeellisille kielille.
1. taloyhtiön perustiedot (osoite ja nimi)
2. isännöinnin yhteystiedot, osoite ja tehtävät (missä asioissa yhteyttä)
3. huollon yhteystiedot, osoite ja tehtävät (missä asioissa yhteyttä)
4. hallituksen/asukastoimikunna puheenjohtajan yhteystiedot
5. järjestyssäännöt perusteluineen
6. yleiset tilat ja niiden sijainti yhtiössä
7. erilaiset varaus- ja rahastuskäytännöt pesutuvalla ja saunassa
8. pelastussuunnitelma
9. remonttiohjeet asukkaille
10. asunnon käyttöopas (parveke, liedet, saunat, märkätilat ja paloturvallisuus)
11. taloyhtiön vastuunjakotaulukko
12. yleistä ympäristön palveluista (kaupat, koulut, päiväkodit, terveyskeskus, julkinen liikenne)