Kun taloyhtiössä tehdään remonttia, on huolehdittava myös asukkaiden turvallisuudesta. Käytännössä tämä kuuluu pääurakoitsijan ja vastaavan työnjohtajan tehtäviin, mutta viime kädessä työmaan turvallisuus on aina rakennuttajan eli taloyhtiön vastuulla.

Työmaan turvallisuus lähtee ensinnäkin siitä, että erotetaan työmaa-alue ja rauhoitetaan se työnteon alueeksi, jolle asukkaille ei ole pääsyä. Työmaa saatetaan rajata esimerkiksi lippusiimoilla ja asukkaiden turvallista kulkemista ohjata merkityillä kulkureiteillä. 

– Esimerkiksi linjasaneerauksessa myös kylpyhuone on työmaa-aluetta. Kun siellä tehdään töitä, ei asukkaalla periaatteessa pitäisi olla sinne asiaa, toteaa rakennusalan työnjohdon lehtori Katja Finnilä Tampereen ammattikorkeakoulusta. 

Asukas ei tätä kuitenkaan aina välttämättä ymmärrä. 

– Maallikko ei välttämättä ymmärrä riskejä, joita työmailla liikkumiseen liittyy eikä myöskään tiedä, mitä siellä pitäisi varoa. Asukkaille tiedottaminen onkin tämän vuoksi tärkeässä asemassa. Erityisen tärkeää turvallisuudesta tiedottaminen on silloin, kun taloyhtiössä on lapsia. Jos tehdään vaikkapa julkisivu- tai parvekeremonttia, joissa on telineitä, on tehtävä selväksi, mille alueille lapsia ei sovi päästää. 

Työmaan aluesuunnittelussa turvallisuus liittyy työmaan toimivuuden suunniteluun yleensäkin: miten kulku ja tavaroiden toimitus työmaalle hoidetaan, mihin kuorma-autot purkavat lastit, miten tavaroiden varastointi on järjestetty, miten ja minne remontista syntyvät jätteet lajitellaan ja miten varmistetaan, ettei mikään tai kukaan tuki pelastusteitä.

Jos piha-alueella joudutaan tekemään kaivantoja, on mietittävä, miten asukkaiden kulku järjestetään niin, ettei kukaan vahingossakaan joudu kaivausalueelle.

– Tämä on molemminpuolinen etu, kun konekuskinkaan ei tarvitse pelätä, että joku hyppää eteen, Finnilä toteaa.

Siisteyttä ja suunnitelmallisuutta

Työmaan siisteydestä huolehtiminen on myös turvallisuudesta huolehtimista. Porrashuone voi olla liukas, kun sinne tulee ylimääräistä hiekkaa, jolloin porrashuoneet tulee siivota päivän päätteeksi. Esteettömän kulun tarjoaminen asukkaille on tärkeää myös töiden aikana.

Siivoukseen liittyy myös pölynhallintasuunnitelman teko. Pölyn leviämisen estäminen on lakiperustaista: rakennustyömaan tulisi olla pölytön. Pölynhallintaa tarkkaillaan viikoittaisilla tarkastuksilla. 

Jos tehdään pölyä aiheuttavia töitä, koneissa on oltava kohdepoistot. Myös osastointi on hyvin tärkeää, kun asukas asuu tai hänen tavaroitaan säilytetään huoneistossa esimerkiksi putkiremontin aikana. Tällöin työmaa-alue eristetään muusta asunnosta muovittamalla, alipaineistetaan ja laitetaan vetoketjuovet, etteivät ylimääräiset pölyt kulkeudu ulkopuolelle. 

Työntekijöiden tulisi siivota myös omat työskentelyalueensa päivän päätteeksi ja viedä ja koneet ja laitteet pois, ettei kukaan ulkopuolinen pääse niihin käsiksi. 

– Myös työmaasähköistys tulee ottaa huomioon. Sähkölaitteissa on jännite, ja sähköjohdot tulisi sijoitella esimerkiksi seinille niin, ettei kompastumisvaaraa ole.

Jos työmaalla tarvitsee tehdä tulitöitä, on ne suunniteltava hyvin ja varmistettava, että paikalla on tarvittavat sammutuskalusteet ja että jälkivalvonta hoidetaan asianmukaisesti. Tulisi katsoa myös, missä jätelavat sijaitsevat suhteessa tulitöihin.

– Jätelavan sijainti ihan rakennuksen kyljessä on muutenkin mahdollinen turvallisuusongelma, jos esimerkiksi joku päättää tuikata sen tuleen.

Ei avoimien ovien päiviä

Finnilä tuo esiin sen, että työmaan turvallisuuteen liittyy myös asioita, jotka eivät ole puhtaasti perinteistä turvallisuutta, vaan liittyvät laatuun, asiakaspalveluun ja omaisuudensuojaan. Miten varmistetaan esimerkiksi asukkaan omaisuuden turvallisuus, kun työkohteena olevassa asunnossa kulkee porukkaa eri firmoista?

– Asuntojen lukittuna pitäminen on tärkeää. Ovet ovat avoinna vain silloin, kun kannetaan tavaraa sisään, mutta muuten huoneistojen ovet pidetään aina lukossa. Myös tietynlainen kulunvalvonta tulisi olla olemassa. Työmaajohdon pitää tietää, keitä työmaalla milloinkin liikkuu ja mitä tekemässä.

Kulunvalvontaa helpottaa nykyään se, että jokaisella työntekijällä tulee olla näkyvillä kuvallinen henkilökortti, johon on merkitty veronumero. Määräys on alun perin tarkoitettu vähentämään harmaata taloutta, mutta se auttaa myös asukkaita tunnistamaan mahdollisesti työmaalla liikkuvat ylimääräiset henkilöt. 

– Asukkaat ja työntekijät voisivat lisäksi katsoa hieman, keitä päästävät samalla ovenavauksella ulko-ovesta sisään, Finnilä muistuttaa.

Asukkailla tieto tulijoista

Asiakaspalvelu- ja mukavuusnäkökulmasta olisi myös tärkeää, että asukas tietäisi, milloin hänen kotiinsa tullaan. Finnilä toteaa, että tämä on se ikuisuusongelma: miten saada tiedottaminen toimimaan niin, että jos tulee vaikkapa viivytyksiä, tieto niistä saataisiin asukkaalle hyvissä ajoin. 

– Mielestäni olisi tärkeää, että asukkaalle tiedotettaisiin erityisesti niistä asioista, jotka koskevat häntä ja vaikuttavat hänen olemiseensa ja tekemiseensä. Asukkaiden kanssa tulisi muistaa myös käyttää raksasuomen sijasta maallikkotermistöä, jotta asia tulee varmasti ymmärretyksi oikealla tavalla. 

Koska kasvoton vastapuoli ei herätä luottamusta, hyväksi havaittu käytäntö urakoissa on nimetä asukasyhdyshenkilö, joka hoitaa asukkaiden ja rakentajan välisiä asioita ja tiedottamista sekä asukkaiden huolenaiheiden käsittelyä. Asukkailla tulee olla mahdollisuus tuoda epäkohtia esiin.

– Voi olla esimerkiksi tilanteita, ettei ole tajuttu, että tässä on mahdollinen vaaranpaikka, jolloin asukkaan välitön ilmoitus urakoitsijoille on erittäin tervetullut.

Vaikka asunto on jokaisen oma koti, asukkaan olisi kuitenkin suotavaa antaa työntekijöille työrauha.

– Aina on näitä henkilöitä, jotka haluavat toimia myös työnjohtajana siellä. Jotkut saattavat myös turhaan pelästyä keskeneräistä työtä eivätkä ymmärrä, että kyse on vain työvaiheesta. 

Finnilä kertoo, että linjasaneerauksissa järjestetäänkin tämän vuoksi asukaskatselmuksia, joissa katsotaan asukkaan kanssa yhdessä läpi, mitä asunnossa tehdään ja millä aikataululla, ettei se tule myöhemmin yllätyksenä.

Tilaajan vastuuta ei pysty kiertämään

Yksi asia, joka usein unohtuu, on se, että rakennuttajalla eli tilaajalla on viime kädessä vastuu rakennustyömaasta ja sen turvallisuudesta. Tilaaja ei myöskään pysty tätä vastuuta millään sopimuksilla ulkoistamaan. 

Vaikka työnjohtajan tai työnjohtajien kuuluukin rakennusmääräysten mukaisesti huolehtia työmaan turvallisuudesta, on tilaajan, esimerkiksi taloyhtiön, vastuulla valvoa, että vastaava työnjohtaja ja pääurakoitsija myös toimivat huolehtimisvelvoitteensa mukaisesti. 

Taloyhtiöitä Finnilä neuvookin kiinnittämään erityistä huomiota urakoitsijan valintaan, että urakoitsijaksi valittaisiin varmasti tarpeeksi pätevä. 

– Halvin ei välttämättä ole paras. Valintavaiheessa kannattaa ylipäänsä katsoa, keneltä tarjouksia lähdetään edes pyytämään. Jo sillä voidaan välttyä monelta murheelta.

Taloyhtiö voi palkata työmaalle myös oman ulkopuolisen valvojan, joka on tarpeeksi pätevä valvomaan asioita taloyhtiön edustajana ja katsomaan, että hommat hoidetaan varmasti kaikkien säädösten mukaan. 

– Hyvä urakoitsija ajattelee asiakkaan etua, mutta aina on mahdollista, että joku viilaakin linssiin tai oikoo mutkissa, Finnilä toteaa. 

– Hyvän urakoitsijan kanssa toimiessa saneerausprosessit ovat kuitenkin sujuvia ja niiden haitat asukkaalle pyritään yhteistyössä minimoimaan, minkä vuoksi urakoitsijan taustat ja mahdolliset suositukset on hyvä selvittää ennen lopullista valintaa.

Lukitus uusiksi ennen remonttia?

Jos taloyhtiössä on vielä perinteinen mekaaninen lukitus, monia asukkaita saattaa huolestuttaa avainturvallisuus remontin aikana ja sen jälkeen. Etenkin isoissa remonteissa avaimia jaetaan remonttihenkilöstölle, joita saattaa olla suurikin määrä eri firmoista. Jos avainten patentti on päättynyt, voi tämä aiheuttaa huolen siitä, että joku saattaa kopioida avaimia myös vääriin tarkoituksiin. 

Edessä oleva remontti voikin olla sysäys myös lukitusjärjestelmän uusimiseen. Uusimmat älylukitusjärjestelmät mahdollistavat avaimiin liitettävän kulkuoikeuksien tarkan määrittämisen ja kulunseurannan. Tällöin remonttityöntekijöille voidaan antaa avaimia, jotka toimivat esimerkiksi vain tiettyinä aikoina arkipäivisin. Kun lukitusjärjestelmään on liitetty myös kulunseuranta, lukkojen avaamisista jää tieto lukitusjärjestelmän kulkulokeihin, joista on mahdollista jäljittää, kuka on mennyt avaimella sisään milloinkin. Jos joku avaimista häviää tai jää palauttamatta, se voidaan poistaa järjestelmästä kokonaan.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay