Kuva: Pohjolan Ultrasuoja Oy

Huoltomaalaus on yksi osa vanhojen ikkunoiden korjausta.

Taloyhtiössä kalliit remontit vyöryvät päälle oikealta ja vasemmalta. Yksi niistä on ikkunaremontti, mutta ainoa tapa tehdä se ei ole vaihto uusiin. Ennen vanhaan ei tehty kertakäyttötavaraa, vaan lujaa laatutyötä, ja vanhoista ikkunoista voi saada korjaamalla hyvät vuosikymmeniksi eteenpäin kohtuullisilla kustannuksilla.

Toimitusjohtaja Risto Kiviniemi ikkunoita kunnostavasta Pohjolan Ultrasuoja Oy:stä kertoo, että nähdessään uusilla ikkunoilla varustetun vanhan talon hän osaa yleensä sanoa rakennuksen iän ja tyylin perusteella, millaiset ikkunat siinä on aiemmin ollut. Usein tulee mieleen, kannattiko ne vaihtaa.

Yli kolme vuosikymmentä ikkunankorjausten parissa työskennellyt Kiviniemi on nähnyt monia ikkunaremontteja, joita voi sanoa turhiksi – tai ainakin ylimitoitetuiksi. Ikkunat ovat toki olleet toimenpiteiden tarpeessa ja vaihtamalla ongelmat ovat korjaantuneet, mutta korjaamalla olisi päästy halvemmalla.

– Keskiverrossa kunnostuskohteessa hinta on noin kolmasosa tai neljäsosa ikkunoiden vaihdon hinnasta. Yksi työmies työskentelee yhdessä huoneistossa päivän tai pari.

Ei päähänpisto vaan linjapäätös

Kiviniemi sanoo, että jos valitaan kunnostus vaihdon sijaan, se on samalla linjavalinta. Korjauksen tarkoitus ei ole vain tekohengittää vanhoja ikkunoita muutamia vuosia eteenpäin. Se on alku vuosikymmenten taipaleelle, jonka varrella ikkunoita ylläpidetään pitkäjänteisesti.

Eletään pitkän tähtäimen huolto-ohjelman mukaan sen sijaan, että reagoitaisiin vastaan tuleviin tilanteisiin ilman suunnitelmaa päivän vireen mukaan.

– Olin juuri käymässä 1970–80-lukujen taitteen tyypillisessä kerrostalossa. Siellä ikkunat on aikanaan huoltomaalattu mutta sen kummempaa kokonaisvaltaista huoltoa ei ole vielä tehty. Kävimme läpi perusteellisesti, millaisia toimenpiteitä ikkunat vaatisivat niin, että kaikki asiat tulisi huomioitua yhdellä kertaa sen sijaan, että eri työporukat käyvät muutaman vuoden välein tekemässä eri toimenpiteitä. Kun tiedetään, mitä on tehty ja mitä aiotaan tulevaisuudessa tehdä, kokonaisuus pysyy hallinnassa.

– Jos laitetaan uudet ikkunat, ne tulevat kunnostusikään 15–20 vuodessa ja edessä on joka tapauksessa huolto-ohjelman teko.

Koska korjaus, koska vaihto?

Yleispätevää nyrkkisääntöä siihen, koska ikkunat kannattaa kunnostaa ja koska vaihtaa, on mahdoton antaa. Kiviniemi sanoo, että keskeisimpiä vaihtotarvetta määrittäviä asioita on käytettävyys.

– Kunnostamme paljon 60-luvun taloja, joiden ikkunat on tehty hyvästä tiheäsyisestä puusta, joka kestää aikaa. Kuitenkin jos talossa on 60-luvulla muodissa olleet yläsaranoidut ikkunat, siinä on minusta sellainen raja, että kannattaa hankkia uudet ikkunat. Yläsaranointi ei täytä nykypäivän käyttömukavuusnormeja.

Asiakkaan ykkösmotiivi korjaushankkeelle on yleensä raha. Museokohteissa ja vastaavissa erityistapauksissa korjaaminen voi maksaa yhtä paljon tai enemmän kuin ikkunoinen uusiminen, mutta normaalisti tähdätään kustannussäästöihin. Tämä ohjaa remontin kulkua ja esimerkiksi toisenlaisille heloituksille muuntaminen on harvoin kannattavaa.

Taloudellisesti kestäviä valintoja

Edellä mainitut yläsaranoidut ikkunat on mahdollista ja yksittäisten ikkunoiden tapauksessa joskus ehkä järkevääkin kääntää sivusaranoiduksi, mutta kokonaisen talon ikkunoiden muokkaaminen näin ei ole taloudellisesti mielekästä.

– Yleensä pyritään saamaan alkuperäiset mekanismit toimimaan ja pysyttäydytään niissä. Jonkin verran käytetään tilannekohtaista harkintaa, mutta jos vaikkapa tuuletusikkunat on tehty ikkunalukoilla 60-luvun tyyliin, niihin harvoin kannattaa asentaa yhdestä kahvasta toimivia pitkäsalpoja. Hankkeen täytyy olla taloudellisesti järkevä tilaajalle.

Korjattiinpa vanhoja ikkunoita tai laitettiin uudet, on aina mietittävä talon ilmanvaihto kokonaisuutena ja ikkunoiden rooli siinä. Vanhoissa rakennuksissa korvausilmareitti on kulkenut usein ikkunoiden raoista, eikä niitä saa tyystin tukkia.

– Korjauksessa tiivistys on tärkeää, mutta taloon täytyy ottaa sisäilma hallitusti. Jos korvausilmaventtiilejä ei ole, ikkunoista ei pyritä tekemään pullotiiviitä, vaan korvausilmalle jätetään reitit ikkunoiden yläosiin, yleensä tuuletusikkunoihin. Tarvittaessa korvausilmaventtiilit voidaan asentaa jälkikäteen. Valittavaan korvausilmaratkaisuun vaikuttaa, onko talossa painovoimainen vai koneellinen ilmanvaihto.

Hinta – tai tyyli

Kiviniemi sanoo, että vanhojen ikkunoiden korjaamisessa pääsee pitkälle universaalilla yleisosaamisella siinä missä kaksi uutta ikkunaa voi erota merkittävästi toisistaan.

– Ikkunoissa oli 1970-luvun lopulle asti samankaltainen varmatoiminen perusrakenne. Uusissa ikkunatyypeissä, kuten puu–alumiini-ikkunoissa, on laaja kirjo erilaisia rakenteita, joten korjaustapoja joudutaan miettimään ikkunatyyppi- ja valmistajakohtaisesti.

Ainoa syy valita vanhan korjaus uusimisen sijaan ei ole kustannussäästö. Vanhojen ikkunoiden säilyttämistä voi puoltaa myös niiden sopiminen rakennuksen tyyliin.

– Jos vanhaan taloon laitetaan alumiini-ikkunat, se saattaa riidellä silmään. Vanhoilla ikkunoilla talo edustaa aikakautensa rakentamista ja on tyylillisesti ehyt kokonaisuus.

Linjavalintaa kannattaa harkita kaikessa rauhassa. Uusiin voi vaihtaa koska tahansa, sen sijaan vanhoihin palaaminen on hankalaa.

---

Uudetkin ikkunat vetävät

Yksi vanhojen ikkunoiden ikävimpiä piirteitä on vetoisuus – tai itse asiassa ei vain vanhojen.

Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa 2014, että ikkunoiden veto-ongelmat lisääntyivät, kun teollisuus alkoi 1980-luvun alussa valmistaa puu–alumiini-ikkunoita. Lehden mukaan paikoitellen jopa vain muutaman vuoden ikäiset ikkunat vetävät heikkolaatuisten tiivisteiden ja rakenteiden vuoksi.

Tekninen asiantuntija Erkki Vähäsöyrinki ovien ja ikkunoiden tiivistelistojen valmistukseen ja asennukseen erikoistuneesta Binja Oy:stä kertoo, että yhteyttä ottavalla isännöitsijällä on yleensä yksi ja sama viesti.

– Ikkunoille on yritetty tehdä kaikki mahdollinen, mutta niitä ei ole saatu tiiviiksi. Ongelmat koskevat uudehkojakin ikkunoita.

Asunnoissa ikkunat aiheuttavat vedon tunnetta ja kylmyyttä sekä kasvattavat energialaskua.

Jos rakennuksen ympäristö on erityisen pölyinen esimerkiksi tiepölyn tai siitepölyn vuoksi, sisään kulkeutuva hienojakoinen aines saattaa muodostaa todellisen riesan. Jos korvausilma otetaan keskitetyistä pisteistä, voidaan järjestää suodatus, mutta jos ikkunat ja ovet eivät pidä, pöly kulkeutuu sisään esteettä ja ikkunalaudat ovat alta aikayksikön paksun pölykerroksen peitossa. Tällaisissa olosuhteissa tiivistäminen parantaa sisäilman laatua ja asumisviihtyvyyttä olennaisesti.

Tiivistelista mukautuu saneerauskohteisiin

Binja Oy:ssä on kehitetty ovien ja ikkunoiden tiivistämiseen Binja-tiivistyslista, jonka patenttihakemus on parhaillaan vetämässä. Tuotetta saa sekä rautakaupoista itse asennettavaksi että suoraan valmistajalta asennettuna.

– Kolminkertaisissa MSK-ikkunoissa tiiviste asennetaan keskipuitteen ulkopintaan. Kyseessä on niin sanottu laahatiiviste, joka laahaa karmia vasten ja tiivistää rakenteen. Jos puitteita on vain kaksi, tiiviste asennetaan sisimmän puitteen ulkopintaan samalla periaatteella.

– Vanhoihin kaksinkertaisiin sisään–ulos aukeaviin ikkunoihin tiivisteet asennetaan samalla periaatteella kuin oveen. Ne naulataan karmiin sopivaan tiukkuuteen niin,että ikkunanpoka painaa tiivistettä vasten. Tällaisessa rakenteessa tiiveys paranee roimasti.

Tavanomaisesta liimanauhatiivisteestä poiketen Binjan tuote kiinnitetään mukana tulevaan listaan, joka taas kiinnitetään karmiin tai puitteeseen. Näin tiiviste sama tiiviste saadaan toimimaan erilaisissa ovissa ja ikkunoissa.

Täysin rapistuneita ikkunoita ei kannata tiivistää, vaan ikkunoiden kunnon pitää olla sellaisen, että tiivisteet saa vielä järkevästi kiinni. Lisäksi kittausten tulisi olla säällisessä kunnossa ja lasin kunnolla kiinni.

– Jos lasit ovat irronneet kittauksista pahoin tai puitteet ovat lahonneet, ikkunan kunto on niin huono, ettei tiivistäminen kannata.

Mikäli ikkunoissa on raitisilmaventtiilit, ilma ohjataan niille yleensä ulkokarmin raosta. Tällaisen venttiilin toimintaan tiivistelista ei vaikuta. Ilmanvaihdon toiminta pitää miettiä ennen tiivistämistä.

– Tiivistämisessä emme koske ulkopuitteeseen, joten siihen tämä ei vaikuta. Jos talossa on vanha on/off-mallinen huippuimuri, kannattaa harkita, riittäisivätkö pienemmät tehot. Alipaine talossa kasvaa äkkiä, jos laitteet pyörivät täysillä. Jos korvausilmaventtiilejä ei ole, ne kannattaa laittaa tiivistämisen yhteydessä.