Vinyyli lopetti maalausmurheet

Kuva: Pauli Seppälä
vinyyli
Juho Jytilä (vas.) ja Vili Tiitinen tarkkailevat vinyyliverhoilutyön etenemistä. Vinyylin päämarkkinat ovat omakotitaloissa, mutta kysyntä on lisääntymään päin myös taloyhtiöissä.

Parvekkeiden lautaelementit vaativat jatkuvaa huoltomaalausta ja alkoivat lahota käsiin. Tamperelaiskerrostaloissa puhallettiin peli poikki ja vaihdettiin puuosat sekä kunnossapitohuolet huoltovapaaseen vinyyliin.

As Oy:t Satoisäntä, Satoemäntä, Pohjanukko ja Pohjanemäntä sijaitsevat Tampereen Hervannan Kanjoninkadulla. Vuonna 1990 rakennettujen neljän kerrostalon parvekkeiden kaide-elementit tehtiin alun perin puusta.

Uudessa rakennuksessa puuelementit olivat tyylikkäitä, mutta 20 vuodessa ehtii tapahtua paljon. Puu on materiaali, joka vaatii kunnossa pysyäkseen säännöllistä huoltomaalausta. Lopulta sekään ei enää riitä.

– Parvekkeiden puuosat olivat alttiita kosteusrasitukselle ja jo viisi vuotta sitten jonkin verran elementtejä jouduttiin uusimaan. Nyt oli joko uusittava puuosat tai vaihdettava materiaali kokonaan, kertoo taloyhtiöitä isännöivä Ilpo Salonen.

Hinta ja huoltovapaus ratkaisivat

Taloyhtiöissä tultiin siihen tulokseen, että puuosien uusiminen ja huoltomaalaus ei ole pitkän päälle taloudellista. Niiden korvaamiseksi kartoitettiin muita ratkaisuja.

– Yksi vaihtoehto oli lasi, joka on erilaisia sääolosuhteita hyvin kestävä materiaali. Lasien asennus olisi kuitenkin edellyttänyt melko paljon työtä ja olisi tullut kalliiksi.

Lopulta parvekkeiden lautaverhous päätettiin korvata vinyyliverhouksella.

– Vinyylistä oli aiempia kokemuksia piharakennuksista ja aidoista, joissa se oli todettu hyväksi. Hintaero muihin vaihtoehtoihin oli huomattava vinyylin eduksi.

Lautaelementit lahoja

Vinyyliverhoilu-urakan toteutti parkanolainen Jytkyt Oy. Toimitusjohtaja Juho Jytilä kertoo, että vanhan verhouksen huono kunto huomattiin pian karuksi.

– Osa puupaneelilla tehdyistä parvekkeiden kaide-elementeistä oli niin lahoja, että ne olisi pitänyt vaihtaa eikä huoltomaalaus olisi riittänyt. Lahonneiden elementtien suuri määrä oli yllätys. Moni näytti päälle päin olevan kunnossa, mutta lähempi tarkastelu paljasti, että puukko meni helposti läpi.

Jytilä kehottaa kiinnittämään puuosien kuntoon huomiota.

– Taloyhtiöissä kannattaa käydä naputtelemassa elementtejä pelkän silmämääräisen tarkastelun sijaan. Jos huonokuntoisia elementtejä maalaa, se on sama kuin vetäisi ruosteisen auton päälle uuden maalikerroksen.

Asennus nostimilla

Vinyyli on joustava ja kevyt materiaali, joten puupaneelit jätettiin tukirakenteeksi vinyyliverhouksen taakse. Osa lautaelementeistä oli kuitenkin niin lahoja, että ne korvattiin uusilla. Päälle asennettu vinyyliverhous suojaa lautaelementtejä sateen piiskaukselta.

Loppukesällä ja alkusyksyllä toteutettu, neljä taloa ja 104 parveketta käsittänyt urakka otti kahdelta asentajalta noin kaksi kuukautta. Tästä pari viikkoa meni puuelementtien vaihtoon, pellitysten tekoon ja muihin lisätöihin. Asennustyö hoitui nostimilla, joten asuntoihin ei tarvinnut mennä sisään, kunhan parvekelasitus oli jätetty työtä varten auki.

Suunnittelija ja valvoja kohteessa oli Jouni Huura (Huura Oy). Kaavan suhteen projekti oli ongelmaton.

– Värit pysyivät entisellään eikä julkisivun ilme muuttunut millään muullakaan tavalla, toteaa Salonen.

Vinyyli taloyhtiöissä paikallaan osaverhouksissa

Vinyyliverhouksen päämarkkinat ovat omakotitalopuolella, mutta kysyntä kasvaa myös taloyhtiöissä. Omakotitalossa lautaverhouksen huoltomaalaus saattaa olla mielekäs harrastus, sen sijaan taloyhtiössä kyse on aina ammattilaiselta ostettavasta palvelusta – siis ylimääräisestä menoerästä.

– Kerrostalokohteissa tehdään tyypillisesti parveketornien reunoja ja parvekkeiden alakattoja, kertoo toimitusjohtaja Vili Tiitinen Hervannan kohteessa käytettyä Gentek-vinyyliä maahantuovasta Raimont Trade Oy:stä.

Vinyyliverhous soveltuu hyvin myös roskakatosten, pyörävarastojen ja muiden piharakennusten verhoilumateriaaliksi.

– Seuraavassa kohteessamme verhoilemme vinyylillä viisi hissikonehuonetta. Ontelolaatasta valmistettujen konehuoneiden ongelma on, että rappauksen päälle asennettua juuripellitystä ei saada millään pitämään vettä. Tämän vuoksi koppien päälle asennetaan vinyyli niin, että juuripellin rako peittyy, kertoo Jytilä.

Hinta vertautuu maalaukseen

Pientaloissa vinyyli soveltuu pääasialliseksi ulkoverhousmateriaaliksi. Suurkohteissa paikallinen paloviranomainen määrittelee, miten suuren osan rakennuksesta voi materiaalilla verhoilla.

– Paloturvallisuudeltaan vinyyli on puuta parempi, mutta kerrostalorakentamisessa paloluokat tulevat vastaan. Materiaali palaa rakennuksen mukana mutta ei ole itsessään palava materiaali, kertoo Tiitinen.

Hyvä nyrkkisääntö on, että vinyyli käy sinne, minne puukin. Korvattava materiaali onkin tyypillisesti juuri puu, mihin myös kustannusvertailu kohdistuu. Hervannan talojen urakan tarkka hinta ei ole julkista tietoa, mutta sekä Jytilä että Salonen yhtyvät arvioon, että parvekkeet olisi mahdollisesti huoltomaalannut vinyylillä verhoilun hinnalla kerran, muttei kahdesti.


Mielikuvamarkkinat

Kerrostaloissa käytetään osaverhoiluissa yleisesti puuta, joka tuo kevennystä kivisen julkisivun rinnalle. Puu on materiaali, jonka imago koetaan positiiviseksi, mutta jonka kunnossapito vaatii paljon. Huoltomaalaus pitäisi tehdä noin kymmenen vuoden välein ja niin kuin hervantalaistalojen lahonneet paneelit osoittavat, sekään ei aina riitä.

Vastaavasti vinyylin – eli polyvinyylikloridin eli PVC:n – imago on ollut paitsi konkreettisessa, myös kuvainnollisessa merkityksessä muovinen, vaikka käytännössä kulumaton ja huoltovapaa materiaali on käyttöominaisuuksiltaan huoleton.

– Yleisimpiä ennakkoluuloja ovat miten vinyyli kestää ylipäänsä ja erityisesti pakkasta, sekä homehtuuko sillä verhoiltu talo. Nykyisin kohteita on erityisesti omakotitalojen puolella niin paljon, että epäilijät ovat harvassa, kertoo Juho Jytilä.

Pohjois-Amerikasta Suomeen

– Kyseessä on tiivis materiaali, johon lika ei pinty. Siitepöly ja muut epäpuhtaudet kiinnittivät toki sen pintaan, mutta ne voidaan pestä pois painepesurilla, toteaa Vili Tiitinen.

Suomessa on yksittäisiä kymmenien vuosien ikäisiä vinyylillä verhottuja taloja, mutta suuren yleisön tietoisuuten materiaali on iskostunut vasta kuluvalla vuosituhannella. Pohjois-Amerikassa vinyyli on pientalojen yleisin ulkoverhousmateriaali.

– Aloitimme vinyylin maahantuonnin vuonna 1998. Ensimmäisten messujen jälkeen mielessä kävi, kannattaako tänne toiste tulla, koska ihmiset olivat niin ennakkoluuloisia. Vuosien mittaan materiaali on tullut tutuksi ja mielikuvat ovat muuttuneet, kertoo Tiitinen.